Elämä saattaa joskus – etenkin näin työviikon keskellä – tuntua toivottomalta työmaalta. Kymmenien miljoonien päässä sijaitsevien galaksien ihaileminen laittaa asiat väkisinkin oikeisiin mittasuhteisiin.

 Esimerkiksi tässä kuvassa komeileva spiraaligalaksi NGC 3981 sijaitsee 65 miljoonan valovuoden päässä Maasta.

Avaruuden tyhjyydessä kelluvan galaksin kuvasi toukokuussa Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitseva ”Erittäin suuri teleskooppi” VLT.

Kuva otettiin osana ESO:n ”Kosmisten jalokivien” ohjelmaa, jossa teleskoopin tieteellisiin havaintoihin käyttämätön aika käytetään hyödyksi. Galaksin edessä näkyy myös Linnunradan tähtiä ja löytääpä tarkkasilmäinen kuvan yläosasta myös hennon asteroidin lentoa kuvaavan viivan.

Pysähdypä hetkeksi miettimään, kuinka hämmästyttävää on, että ihmisen rakentamalla laitteella voi nähdä näin kaukaisen kohteen muunakin kuin sumeana valopilkkuna.

Galaksin vuonna 1785 löytänyt William Herschel ei pysyisi housuissaan nähdessään NGC 3981:n spiraalihaaroineen ja tiheine tähtienmuodostumisalueineen – puhumattakaan sen aktiivisesta keskustasta, jossa piilottelee supermassiivinen musta aukko.

NGC 3981 kuuluu NGC 4038 -galaksiryhmään, joka on osa suurempaa Kraatteripilveä. Se taas on osa yli sadasta galaksijoukosta koostuvaa Neitsyen superjoukkoa, joka on vain yksi miljoonista maailmankaikkeuden superjoukoista.

Joko oma ”maailmankaikkeutesi” alkaa tuntua vähemmän tärkeältä?

Lisätietoja kuvasta ESO:n tiedotteessa. Muita kosmisia jalokiviä voit ihastella ESOn kotisivuilla.