Queenslandin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet yli 8000 tieteelle ennalta tuntematonta genomia.

Nyt tunnistetut genomit kuuluvat mikrobeille, jotka muodostavat valtaosan tunnetuista lajeista maapallolla. Suurin osa luonnossa elävistä mikro-organismeista eli bakteereista ja arkeista on kuitenkin edelleen tunnistamatta. Tutkimusta on vaikeuttanut se, että mikrobien kasvattaminen laboratorio-olosuhteissa on useimpien lajien kohdalla mahdotonta.

Moderni laskentateho ja kehittyneet dna-sekventointimenetelmät ovat kuitenkin mahdollistaneet uusien lajien tunnistamisen luonnosta kerätyistä näytteistä metagenetiikkana tunnetulla menetelmällä.

Kaikkiaan tiede on tunnistanut tähän mennessä noin 80 000 mikrobia. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt tunnistetut genomit kasvattavat tunnettujen lajien kirjoa kymmenellä prosentilla.

Tutkimuksen tekee vielä merkittävämmäksi se, että valtaosa nyt tunnistetusta perintöaineksesta eroaa merkittävästi aiemmin löydetyistä mikrobeista. ”Elämän puu” sai siis kerralla kaksikymmentä täysin uutta haaraa.

”Löytämämme mikrobit laajentavat evolutiivista monimuotoisuutta bakteerien ja arkkien osalta yli kolmellakymmenellä prosentilla. Ne loivat 17 uutta bakteerien ja kolme arkkien pääjaksoa”, professori Gene Tyson Queenslandin yliopiston kemian ja molekyylibiotieteiden laitokselta kertoo.

Tutkijat uskovat paljastavansa lähitulevaisuudessa edelleen kymmeniä tuhansia uusia genomeja tutkimalla muiden säilytyspaikkojen näytteitä. Myös nyt prosessoidut näytteet paljastanevat lähitulevaisuudessa uusia lajeja.

”Perintöaineksen tutkimuksessa käytettävät työkalut kehittyvät jatkuvasti. Keräämiemme näytteiden uudelleenprosessointi paljastanee jälleen uusia genomeja”, tohtori Donovan Parks toteaa tiedotteessa.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että mikrobeihin lukeutuu miljardeja lajeja. Tiedemiehet ovat siis raapaisseet vasta pintaa. Mikrobitutkimus antaa työkaluja esimerkiksi uusien antibioottien kehitykselle.

Tutkimusraportti on julkaistu Nature Microbiology -tiedejulkaisussa.