Yhdysvaltojen Arizonan osavaltion terveysviranomaiset ovat löytäneet kahden piirikunnan alueelta ruttoa aiheuttavaa Yersinia pestis -bakteeria.

Vuosina 1347–1353 riehunut niin sanottu musta surma tappoi 75–200 miljoonaa ihmistä Euraasian alueella. Yersinia pestis -bakteerin muunnelman on todistettu olleen mustan surman taudinaiheuttaja.

Navajon ja Coconinon piirikuntien alueelta kerätyistä trooppisista rottakirpuista (Xenopsylla cheopis) löytyi niiden suoliston tukkivaa bakteeria, joka leviää kirpun pureman kautta isäntäeläimeen ja sitä kautta ihmiseen.

Isäntäeläiminä toimivat usein jyrsijät, mutta myös muut nisäkkäät, jotka voivat kuolla tautiin samalla tavalla kuin ihminenkin.

Terveysviranomaiset kehottavat piirikuntien asukkaita pitämään lemmikkinsä kytkettynä tai rajatulla alueella, jottei bakteeri pääsisi tarttumaan ihmiseen.

Kaksi naista sai tartunnan kesäkuussa New Mexicon osavaltiossa, noin 500 kilometrin päässä Navajon piirikunnasta.

Ruttoa esiintyy tavallisesti kolmena eri varianttina: paiseruttona, veriruttona ja keuhkoruttona. Se voi tarttua pisara- ja kosketustartunnan muodossa ihmisestä toiseen. Harvinaisempia muotoja ovat faryngaalinen rutto, joka esiintyy nielussa ja aivokalvon tulehduksen muodossa esiintyvä rutto.

Zoonoosissa bakteeri tarttuu kirpun pureman kautta ihmiseen. Bakteeri suntaa useimmiten imusolmukkeeseen imusuoniston kautta. Kohteeseensa päästyään se aiheuttaa siellä verta vuotavia tulehduspesäkkeitä, jotka saavat imusolmukkeen paisumaan. Näin syntyvät paiserutolle tyypilliset, kainalossa, kaulassa ja nivusissa esiintyvät paiseet. Tyypillisiin oireisiin kuuluvat kuume, oksentelu, päänsärky ja lihaskipu. Oireet ilmaantuvat 1–7 päivän kuluessa tartunnasta.

Joissakin tapauksissa bakteeri voi päästä verenkiertoon imusolmukkeen ylirasittuessa. Veriruton pääoireena on suonensisäinen hyytyminen. Ympäri kehoa levittäytyvät pienet, tummina läiskinä esiintyvät hyytymät ovat tavallisia. Bakteeriperäiset endotoksiinit lopettavat veren hyytymisjärjestelmän toiminnan. Tämä laukaisee hallitsemattoman sisäisen verenvuodon, joka voi johtaa nopeaan kuolemaan.

Keuhkorutto voi puhjeta paise -ja veriruton seurauksena. Keuhkorutto voi tarttua myös sairastuneen ihmisen tai kissan hengitysteiden eritteiden kautta. 3–7 päivän kuluessa ilmaantuviin oireisiin kuuluvat tavallisten flunssaoireiden lisäksi veriset yskökset. Keuhkorutto on ruttotyypeistä vakavin. Sairastunut kuolee hengitysteiden pettämisen seurauksena alla kahdessa vuorokaudessa ilman nopeaa hoitoa.

Kaikki ruton muodot ovat nykyisin onneksi hoidettavissa antibioteilla. Ruttotapauksia havaitaan silloin tällöin pienissä määrin ympäri maailmaa.