Ihmiset ovat kehittyneet varhaisemmista nisäkkäistä, jotka puolestaan ovat kehittyneet varhaisemmista nelijalkaisista selkärankaisista eläimistä. Tässä ei ole mitään epäselvää.

Myös tästä ollaan varsin yksimielisiä: ensimmäiset nelijalkaiset selkärankaiset eli tetrapodit ovat kehittyneet vedestä maalle siirtyneestä kalasta, tarkemmin ottaen niin sanottuun Tetrapodomorpha-ryhmään kuuluneesta varsieväisestä kalasta.

Siirtymä tapahtui noin 360 miljoonaa vuotta sitten.

Sekin on selvää, että näitä maalle nousseita kalalajeja on ollut vain yksi – tai jos niitä on samaan aikaan ollut useampia, maaeläimet eivät polveudu kuin yhdestä.

Mutta mikä laji on sitten tarkalleen ollut kyseessä, onkin jo enemmän arvailujen varassa ja avoin tieteelliselle debatille. Ja se on uusien fossiililöytöjen seurauksena taas alkanut uudelleen.

Jopa 7-metrisiksi kasvaneet Rhizodontida-heimon varsieväkalat ovat olleet suurimpia makeanveden kaloja, ja niiden voimakkaat leuat ja terävät hampaat auttoivat pyydystämään jopa täysikasvuisia haikaloja.

Ne alkoivat kehittää maaeläimelle ominaisia kääntyviä eviä eli varhaisia ”raajoja”, ja siksi niitä on aikaisemmin pidetty todennäköisimpänä esi-isäkandidaattinamme.

Samaan aikaan eli kuitenkin myös toinen varsieväisten kalojen ryhmä, Osteolepidida-ylälahko, joka myös alkoi kehittää maalle siirtymiseen tarvittavia eväraajoja.

Runsaiden fossiililöytöjen perusteella on sittemmin päätelty, että Rhizodontidan sijaan Osteolepidida-ylälahko ja ehkä erityisesti eusthenopteron-laji olisikin ollut varhainen esi-isämme.

Qingtongin laaksossa, Kiinan Ningxian autonomisella alueelta 2000-luvun alussa tehdyt fossiililöydöt ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta, ja joidenkin tutkijoiden mukaan todennäköisyys Rhizodontidan ja Osteolepididan välillä on nyt ”50–50”.

Kaivoksesta Ningxian alueelta löytynyt fossiili. (Kuva Kiinan tiedeakatemia)

Tutkimus uusista löydöistä on julkaistu syyskuussa 2017 arvostetussa Nature Ecology & Evolution -tiedejulkaisussa.

”Löydetyllä Rhizodontida-heimon kalalla on hämmästyttäviä yhteisiä piirteitä tetrapodien kanssa”, sanoo Wen-Jin Zhao, Kiinan tiedeakatemian selkärankaispaleontologian ja -paleoantropologian laitoksen tutkija ja yksi artikkelin kirjoittajista.

Löydetty laji on saanut nimen Hongyu chowi, ja se eli noin 370 miljoonaa vuotta sitten. Laji oli noin 1,5 metriä pitkä ja sillä oli ohimoluut, lavoista erillinen pään luusto ja kaulamainen kääntyvä rakenne.

”Se voi hyvinkin olla esi-isämme”, Wen-Jin Zhao lisää.

Ainoa ongelma teoriassa on se, ettei kaivoksesta tehdyn fossiilin mukana ole sen pään etuosaa. Sen puuttuessa ei varmasti voida sanoa, olisiko Hongyu chowi onnistunut siirtymään maalle vai ei – tietokonesimulaatio antaa kaksi vaihtoehtoista tulosta.

Vielä avoimeksi jäävä kysymys on myös se, miksi Rhizodontida-heimon petokala ylipäätään olisi halunnut siirtyä maalle, jossa ei ollut sille mitään syötävää.

Todennäköisesti vastaus ei olekaan siinä, että maalla olisi ollut ruokaa, vaan siinä, että kalan elinympäristöt kuivuivat ajoittain ja siirtymä lammesta toiseen piti tehdä maan kautta.

”Ensimmäiset jalat eivät siis todennäköisesti kehittyneet saalistamisen avuksi vaan paikasta toiseen siirtymiseen”, Wen-Jin Zhao pohtii.