Marsista on löytynyt jäätä alueelta, jossa sitä ei pitäisi ilmaston puolesta lainkaan esiintyä, eli läheltä Marsin päiväntasaajaa.

Science Alert -sivusto kertoo, että avaruusjärjestö NASA:n Marsia kiertävän Odyssey-robottiluotaimen tuottamien tietojen perusteella näyttää siltä, että jäätynyttä vettä on hautautuneena Marsin pinnan alla lähellä sen päiväntasaajaa.

Johns Hopkins Universityn tutkijaryhmä on analysoinut uudelleen Odysseyn Neutron Spectrometer -työkalun tekemiä aiempia mittauksia. Laite mittaa vetyptoisuuksia lähellä Marsin pintaa.

Odysseyn yksi päätehtävä on etsiä vettä Marsista, mutta 3 800 kilometrin korkeudelta käsin se ei pysty mittaamaan sitä suoraan. Sen sijaan luotain etsii merkkejä vedystä, mikä toimii yleensä luotettavana merkkinä veden läsnäolosta.

Viime vuosikymmenen alussa Odysseyn ensimmäisistä mittauksista pääteltiin, että hautautunutta vettä on lähinnä Marsin napaseuduilla. Päiväntasaajan alueelta veden pitäisi haihtua ilmakehään, koska lämpötila päiväntasaajalla nousee nollan yläpuolelle, mikä johtaa nestemäisen veden haihtumiseen alhaisen ilmanpaineen vuoksi.

Analysoimalla tarkemmin Odysseyn vanhoja mittauksia tutkijaryhmä löysi vesivarastoja pinnan alta uusilta alueilta, myös läheltä päiväntasaajaa.

”Onnistuimme ikään kuin laskemaan avaruusaluksen korkeutta puolella, joten me näimme pinnalta asioita, joita ei aiemmin voinut nähdä”, sanoo planeettatutkija Jack Wilson New Scientist -lehdessä.

Veden löytäminen muualta kuin napa-alueilta on tärkeä tieto siltä kannalta, että tiedosta voi olla hyötyä, jos ihmiset joskus matkustavat Marsiin. Mahdolliset siirtokunnat halunnevat sijoittua lähelle alueita, joista voi löytää vettä.

Science Alert toteaa, että tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, miten vesi on pystynyt säilymään lähellä Marsin päiväntasaajaa. Todennäköinen selitys on, että Marsin maanpinnan koostumus on sellainen, että sen alle hautautunut vesi ei haihdu ainakaan kovin helposti. Toinen selitys on, että Mars on kaukaisessa menneisyydessä ollut paljon nykyistä enemmän kallellaan.

Tutkimus on julkaistu Icarus-lehdessä.