Kumpaan suuntaan tavallista ruuvia pitää kääntää, jotta se kiristyy?

Suurin osa Tekniikan Maailman lukijoista tietänee, että oikea vastaus on myötäpäivään. Englantia puhuva henkilö toteaisi kuitenkin ”clockwise” (eli kellonsuuntaan).

Entä jos kysymme, miksi kellon osoittimet eli viisarit liikkuvat myötäpäivään eli ”kellonsuuntaan”? Vastaus ei välttämättä tulekaan kuin apteekin hyllyltä…

Viisareiden myötäpäiväinen liike on meistä suurimmalle osalle niin tavallinen asia, että emme ole koskaan tulleet kysyneeksi itseltämme, miksi asia on niin kuin se on.

Teknisesti ei ole mitään estettä sille, miksi kellon osoittimet eivät voisi liikkua vastapäivään. Vaihtoehtoisessa todellisuudessa saattaisit aivan yhtä hyvin lukea artikkelia siitä, miksi viisarit liikkuvat vasemmalle.

Jälleen kerran vastaus on perin yksinkertainen. Modernit kellot ovat polveutuneet aurinkokelloista, joita on käytetty ajan mittaamiseen yli 5 500 vuoden ajan. Käytännössä varhaisin aurinkokello oli maahan pystyyn isketty keppi, jonka varjo liikkui auringon liikkeen mukana.

Jos katsomme maapalloa suoraan pohjoisnavan yläpuolelta, huomaamme sen pyörivän vastapäivään. Näin pohjoiselle pallonpuoliskolle asetettu aurinkokello muodostaa myötäpäivään liikkuvan varjon.

Koska ensimmäiset mekaaniset kellot kehitettiin (tai ainakin yleistyivät) pohjoisella pallonpuoliskolla, on täysin luonnollista, että kellojen viisarien kulkusuunnaksi vakiintui myötäpäiväinen liike eurooppalaisten kokemuksien mukaisesti.

Osoittimien pyörimissuuntaan ovat toki voineet vaikuttaa myös vanhanaikaiset uskomukset. Vasempaan suuntautuva liike – ja vasemmanpuoleisuus ylipäätään – yhdistettiin historiassa epäonneen ja negatiivisiin asioihin. Vasenkätisten henkilöiden on joskus uskottu olevan jopa paholaisen koskettamia.

Itse asiassa latinankielinen termi sinistra tarkoitti alun perin vasenta, mutta sana sai keskiajalla ”pahaa” tarkoittavan kaksoismerkityksen.

Bloombergin aihetta laajasti käsittelevässä artikkelissa vastataan myös toiseen mielenkiintoiseen kysymykseen: millä nimellä kellonsuuntaista liikettä kutsuttiin englanninkielisissä maissa ennen kelloja?

Ennen 1870-lukua englannin kielessäkään ei käytetty sanaa ”clockwise” eikä luonnollisestikaan sen vastakohtaa ”counter-clockwise”. Myötäpäiväisestä liikkeestä käytettiin termiä deosil tai deasil ja vastapäiväisestä termiä widdershins.