Datsun 160J SSS käänsi katseita kadulla, ja auto nautti kotimaisilla rallipoluilla saavutetun menestyksen siivittämänä Suomessa jopa kulttimaineesta.

Datsun esitteli näyttävän näköisen 160J SSS:n Japanissa vuonna 1973.

Datsun 160J SSS nousi 70-luvun puolivälissä Timo Salosen ajosuoritusten myötä lähes kulttiautoksi Suomessa.

Kaksioviseen Hardtop-koriin oli asennettu edellisestä neliskanttisesta 1600 SSS-mallista tuttu 1,6-litrainen, kahdella sivuimukaasuttimella varustettu moottori, jonka huipputeho oli varsin mukavat 105 hevosvoimaa.

Tehoero tavalliseen 160J-malliin oli tosin vain viisi hevosvoimaa.

Myös etupyöräntuenta siirtyi sellaisenaan 1600-mallista, kun taas SSS-mallin takajousituksessa vakiomallin lehtijouset korvattiin kolmiomallisista tukivarsista rakennetulla erillisjousituksella.

Hallintalaitteet ovat hyvin käsien ulottuvilla. Työ­ympäristö on kaikin puolin siisti ja urheilullinen.

Viisivaihteinen vaihteisto on niin sanottua dog-leg-mallia eli kaaviossa ensimmäinen vaihde sijaitsee vasemmalla alhaalla ja peruutusvaihde on samalla linjalla yläpuolella. Näin ajossa usein käytetyt toinen ja kolmas vaihde ovat keskellä samalla linjalla.

Urheilullinen mittaristo, ohjauspyörä ja kiinteillä pääntuilla varustetut GT-istuimet luovat oikeanlaista tunnelmaa. Datsunin ohjaamo on muutoinkin asiaan kuuluva, urheilullinen ja erittäin tyylikäs.

Takaistuimelle päätyvät notkeaselkäiset matkustajat. Turvavyöt hankaloittavat kulkua taakse.

Datsun 160J SSS nousi 70-luvun puolivälissä Timo Salosen ajosuoritusten myötä lähes kulttiautoksi Suomessa. Salonen kiersi Datsunilla kotimaisia ralleja ja rallisprinttejä kaksi kautta.

Kisaviritetyn Datsunin mallinimi oli Japanissa käytetty Violet 160J. Oikealta ohjattavan auton konehuoneesta oli vedetty lyhyt pakoputki ilman äänenvaimenninta suoraa etuoven alle. Ja meteliä riitti.

Datsun 160J SSS:n 1,6 litran moottori periytyi 1600 SSS:n kone­huoneesta. Tehoa oli 105 hevosvoimaa.

Yleisö kuuli jo kaukaa, koska oli Salosen vuoro tulla. Salonen totesi, että hänelläkin menivät joskus korvat lukkoon, vaikka piti kypärää päässään.

Datsun debytoi 160J SSS:llä Jyväskylän Suurajoissa 1975, missä tallin ykkösautoa ajoi Markku Alén, kakkosautoa Timo Salonen ja kolmatta autoa Hannu Valtaharju. Salonen ajoi rallissa kuudenneksi, mutta Alén ja Valtaharju keskeyttivät ulosajoihin. Salonen ajoi uransa aikana 160J SSS:llä Suurajoissa kahdesti (1975–1976) ja sijoittui molemmilla kerroilla yleiskilpailun kuudenneksi.

Salonen kertoo, että näyttävän menon takeena olivat Datsunin renkaat, jotka olivat lähinnä kumipalloja eivätkä kilparenkaita. Japanilaistiimi halusi pärjätä pitkissä maratonralleissa, etenkin Afrikassa, ja he tekivät rengassopimuksensa pitkien kisojen perusteella.

”Jossain Jyväskylässä niiden renkailla ei tehnyt mitään. Pirun kovat renkaat, joissa ei ollut mitään pitoa, mutta paska lensi kyllä kaaressa ja pitkälle”, Timo nauraa.

160J SSS oli edeltäjäänsä 1600 SSS -mallia akseliväliltään (+ 30 mm) ja raideleveyksiltään (+ 10 mm) suurempi auto.

Salosen ja Alénin ohella Violet 160J -tehdasautolla ajoivat kilpaa Shekhar Mehta, Harry Källström, Andy Dawson ja Rauno Aaltonen. Ammattikuljettajat kritisoivat usein 160J:n jarruja ja ohjausta. Vaikka auton jarruvoimaa säädettiin enemmän takapyöriin, niin hetken kuluttua etujarrut lukittuivat lähes jokaisessa jarrutuksessa.

Alén valitti usein, ettei jarruihin voinut luottaa yhtään. Hän tiesi mistä puhui, sillä hän joutui keskeyttämään Datsunilla kahdesti juuri jarrupaineiden muutoksesta johtuneeseen ulosajoon.

Ohjauksesta ammattikuljettajat totesivat kuin yhdestä suusta, että ”vaikka käännät rattia, niin kovassa vauhdissa etupyöriä ohjaa kyllä ihan joku muu taho”. Datsunissa oli simpukkaohjaus, johon ralleissa syntyi nopeasti väljää ja löysää. Uutta simpukkaa piti kiristää ensimmäisen kerran 4–5:n erikoiskokeen jälkeen. Ja kisan edetessä kiristys piti tehdä jokaisen EK:n jälkeisessä huollossa.

Urheilullinen ja helppolukuinen mittaristo. Käynti­nopeusmittarin punainen alue alkaa lähes heti moottorin huipputehopiikin jälkeen.

Vaihdekaaviossa 1. vaihde on vasemmalla alhaalla. SSS tarkoittaa Super Sport Sedania.

Datsun 160J SSS:llä voitettiin yksi rallin MM-osakilpailu, kun Ruotsin Harry Källström ajoi ykköseksi Kreikan Akropolis-rallissa vuonna 1976.

Myrkynvihreä Datsun 160J SSS ei ole Timo Viitalalle ihan mikä tahansa auto, sillä se on miehen ensimmäinen oma auto, jonka hän sai ostaa isänsä luvalla ja omilla rahoillaan jo 16-vuotiaana.

”Olin ihaillut Datsunin menoa kotikylillä pitkään. Pyysin ja rukoilin isältäni, että saisin ostaa tämän auton. Se oli pakko saada. Kun isäni antoi ostoluvan niin hän antoi ehdon, että ’katsokin sitten, että mitään vahinkoa ei synny’.

Annoin Datsuniin vaihdossa Suzuki GT550 -moottoripyöräni ja tein kaupat. Meni kaksi viikkoa ja Datsunin ainoa ehjä kohta oli takaluukun kansi. Pyörittelin auton peltotiellä oikein kunnolla katon kautta ympäri”.

Datsun 160J SSS on Timo Viitalan ensimmäinen oma auto.

Auto korjattiin ajokuntoiseksi juuri ennen kun Viitala meni armeijaan.

”Olin viritellyt Datsunia, ja vaihdoin konehuoneeseen muun muassa tupla-Weberit. Se oli huono viritys, kun tehot pienenivät ja bensankulutus kaksinkertaistui. Kun rahat olivat loppu niin vaihdoin 160J SSS:n lopulta edullisempaan Datsun 100A:han.”

Viitala jaksoi usein kehua vanhaa Datsuniaan kavereilleen. Ja 40-vuotispäivänä pihalla seisoi yllätys: ystävät olivat löytäneet saman yksilön Pälkäneeltä ja ostivat sen syntymäpäivälahjaksi.

”Auto oli maalattu punaiseksi ja se oli todella huonossa kunnossa. Kiitin kavereita ja totesin, että toitte kalliin lahjan, sillä tämä auto laitetaan viimeisen päälle kuntoon”.

160J SSS:n yhteydessä ainoa korimalli oli kaksiovinen Hardtop Coupé.

Syntymäpäivälahja kunnostettiin ajan kanssa sellaiseksi, kuin Viitala oli sen aikoinaan 70-luvun lopulla tuunannut: Weberit moottorin kylkeen, takaspoileri perään ja GT-ratti paikoilleen.

”Omistan täysin alkuperäiskuntoisen ja museokatsastetun Datsun 160J SSS:n, mutta tämä on minulle juuri näillä varusteilla se kaikkein tärkein auto. Sen rahallinen arvo ei ole suuren suuri, mutta kun kysymyksessä on ensimmäinen autoni, niin tunnearvo on mittaamaton”, Viitala muistuttaa.

tekniikkaa

SSS tarkoittaa Super Sport Sedania.

Moottori: bensiinikäyttöinen nelisylinterinen rivimoottori edessä pitkittäin; iskutilavuus 1 595 cm3, teho 77 kW (105 hv)/6 200 r/min, vääntömomentti 135 Nm/4 200 r/min; kaksi SU-sivuimukaasutinta

Voimansiirto: takaveto, viisivaihteinen synkronoitu käsivaihteisto

Alusta: edessä joustintuet, kierrejouset, poikittaiset alatukivarret, kallistuksenvaimennin; takana viistosti eteen suunnatut kolmiomaiset tukivarret, kierrejouset; edessä levyjarrut, takana rumpujarrut

Mitat ja massat: pituus 4,120 m, leveys 1,580 m, korkeus 1,385 m, akseliväli 2,450 m; omamassa 980 kg

Suoritusarvot: huippunopeus: 165 km/h, kiihtyvyys 0–100 km/h 11,5 s

Tuotanto: Japani 1973–1977, 765 910 kpl

Muuta: Marcus Grönholmin isä Ulf esitteli Suomessa Datsun 160J:n perusmallin ralliyleisölle vuoden 1974 Jyväskylän Suurajoissa. Auto oli oikealta ohjattava. Debyytti päättyi keskeytykseen EK:lla 4.

◄ TM Digipalvelu: Tutustu TM 8/1973 -näköislehteen, jossa on Datsun 160J SSS Hardtopin TM-ensikoeajo.