maalipinnan käsittely
Hannu Häyhä, kuva

Auton vahaaminen on vahojen käytön helpottumisesta huolimatta edelleen työlästä. Ratkaisuna helpompaan autonhoitoon voisi olla maalipinnan käsittely, joka pitää auton edustuskunnossa ilman omaa vaivaa. Kun käsittelylle on vielä luvassa pitkä takuu, kuulostaa ratkaisu jo liian hyvältä ollakseen totta.


* AutoSmart
* Cartec
* Ditec
* Finikor
* Lahega
* Malco
* Perma-shine


Koska emme itse voineet ostaa aineita ja tehdä käsittelyitä, emme pystyneet toimimaan aivan tuntemattomina. Pyysimme siis käsittelyitä tekeviä yrityksiä mukaan vertailuun kertoen alusta alkaen, mistä on kysymys.

Pyysimme yrityksiä paikalle samana päivänä, ja kaikki autot käsiteltiin samanaikaisesti. Yhdelle aineelle oli aina yksi autonosa, kuten ovi tai takalokasuoja. Autojen konepellit jaettiin kahteen osaan, ja yksi käsittelyaine tuli konepellin oikealle puolelle ja toinen vasemmalle puolelle.

Autoja oli vertailussa mukana kaikkiaan kuusi, joten jokainen käsittelyaine pääsi jossain autossa hiukan helpompaan paikkaan, mutta joutui toisessa vastaavasti kaikkein kuluttavimpaan. Jokaisesta autosta pyhitettiin vielä yksi kohta aivan tavalliselle autovahalle.

Kaikkien kuuden auton maalipintojen käsittely sujui vajaassa työpäivässä. Jokainen yritys sai ohjeet, mihin kohtaan eri autoissa heidän piti käsittelynsä tehdä. Autot oli pesty valmiiksi, mutta jokainen käsittelijä sai puhdistaa ja kiillottaa omaa aluettaan mielensä mukaan. Autovahan levitimme itse, eikä sille tarkoitettua aluetta sen kummemmin käsitelty. Pinta oli pelkästään huolellisen liuotinainepesun jäljiltä.

Monet käsittelyaineet vaativat täydellisesti kovettuakseen aikaa jopa kaksi viikkoa, jonka aikana auton maalipintaan ei saa koskea. Edes pesuja ei saa tehdä muuten kuin vedellä huuhdellen. Vertailumme autot pääsivät siis ensimmäiseen pehmoharjapesuunsa reilut kaksi viikkoa käsittelystä, minkä jälkeen ne pestiin viikoittain pehmoharjapesussa.

Autoihin tehtiin välimittaukset jatkossakin aina kolmen viikon välein, jotta kiillon kehittymistä päästiin seuraamaan. Mittasimme kiillon myös ennen käsittelyitä, mutta emme käyttäneet kiillon nousua arvosteluperusteena. Kaikki käsittelytyön tekijät nimittäin ”myllyttivät” maalipinnat ennen käsittelyä, joten kiillon nousu olisi ehkä kertonut enemmän tästä kylläkin tärkeästä käsittelyvaiheesta kuin kemikaalin varsinaisesta tehosta.

Välimittaukset tehtiin siten, että aluksi autot pestiin käsin normaalilla, vahaa sisältämättömällä autoshampoolla. Kun auto oli pesty ja kuivattu, tehtiin kiiltomittaus. Lopuksi auton eri osat vielä käsiteltiin maalipinnan hoitoaineilla, mikäli valmistaja sitä suositteli.
Mittauksia jatkettiin kolmen viikon välein, ja maalipintojen kiilto laski tasaisesti. Joissain käsittelyaineissa oli havaittavia yllättäviä elpymisiä vertailun kuluessa.

Lopulliset mittaukset tehtiin 15 viikkoa käsittelyiden tekemisen jälkeen, ja kaikilla aineilla oli jo kiilto päässyt hieman hiipumaan. Finikorilla kiilto oli tosin vain aavistuksen ensimmäisten mittausten alapuolella. Sen jäljessä tulee tasainen keskijoukko, jonka sisälläkin on eroja, mutta arvioimme ne silti kiiltonsa osalta samanarvoisiksi.

Tuloksista voidaan huomata kiiltojen hieman hiipuneen, joten olisiko syytä alkaa huudella takuiden perään? Takuuasiat eivät ole aivan yksiselitteisiä, joten tuskin ainakaan kaikki käsittelijät ryhtyisivät suoraa päätä kiillotustyöhön.

Mukana olleista aineista voidaan sanoa, että takuita on yhtä monta erilaista kuin käsittelyaineitakin. Useimmissa takuu kuitenkin edellyttää tasaisin välein tehtävää tarkastusta valtuutetussa käsittelyfirmassa. Muutamat käsittelyt edellyttävät tarkastuksen lisäksi myös täydennyskäsittelyt, mutta silloin on kyse kaikkein pisimmät ja kattavimmat takuut antavista käsittelyistä.

Kaikki takuut sulkevat luonnollisesti pois maalipinnan mekaanisesta kulumisesta johtuvat vauriot. kustelupalstojen aikana.