Raskaan sarjan moniottelu

Isoja mönkijöitä käytetään hyötykäytön ohella yhä enemmän vapaa-ajan ajokkeina. Maastoajo, harrastajien kokoontumiset ja etenkin safarikilpailut ovat suosiossa. Taiten ajo mitä vaikeakulkuisimmassa maastossa on hauskaa ja haasteellista. Lisukkeena raskaiden laatumönkijöiden ajo-ominaisuudet ja suorituskyky antavat mahdollisuuden nopeaankin rata-ajoon.

* Arctic Cat 700 EFI SE * Can Am 800 Outlander H.O. EFI * Honda 680 FA Rincon * Kawasaki KVF 750 * Polaris Sportsman 800 Twin EFI * Suzuki 700 EFI * Yamaha 700 FI

Kokosimme vertailuun tunnettujen valmistajien mallistoista suurimmat nelivetoiset mönkijät. Ryhmän hintataso mahtuu noin 2000 euron haarukkaan, ja vaihtelee Kawasakin 10950 eurosta Can-Amin 12990 euroon. Valmistajien ilmoitusten mukaan teholukemat alkavat Hondan 24,6 kilowatista ja päätyvät Can-Amin 46,5 kilowattiin. Painoeroja mönkijöissämme oli Hondan 296 kilosta Polariksen 376 kiloon täyteen tankattuna ajokunnossa.

Moottoreista löytyy ehkä selvimmät erot tässä joukossa. Neljä yksisylinteristä, Arctic Cat, Honda, Suzuki ja Yamaha, luottavat yhteen suuren mukiin. Kaksisylinterisen kannalla ovat Can-Am, Kawasaki ja Polaris. Kaikissa muissa paitsi Kawasakissa on elektroninen polttoaineensuihkutus.

Vertailun kaikissa mönkijöissä on erillisjousitus edessä ja takana. Vallitseva pyöränripustuskäytäntö on päällekkäiset kolmiomaiset tukivarret ja jousi-iskunvaimentimet. Poikkeuksen säännöstä kevät Can-Am ja Polaris. Can-Amissa on takana joustintuki-vääntövarsityyppinen ripustus, jolla pyörän kulma ja raideleveys on saatu pysymään samana joustoliikkeen aikana. Suunnittelulla on pyritty parantamaan suuntavakavuutta ajettaessa epätasaisella alustalla. Polariksen etujousitus on McPherson-tyyppinen.

Jarrujen kohdalla nelivetomönkijän tyypillinen ratkaisu on hydrauliset levyjarrut kummassakin pyörässä edessä ja yksi hydraulinen levyjarru takana. Can-Amissa etujarrut eivät ole pyörän navoissa, vaan ne on tuotu keskilinjalle ”etuperän” yhteyteen. Lisäksi Cam-Amin takajarru on rakennettu takakulmavaihteen yhteyteen poikittaiseksi umpinaiseksi monilevyiseksi öljykylpyjarruksi. Suzukissa on myös takana samantyyppinen monilevyinen suljettu jarrurakenne.

Kaikissa muissa on automaattikytkin ja variaattori, mutta Honda luottaa hammaspyörävaihteistoon. Hondan vaihteistossa ei ole erikseen hidasta ja nopeaa ajoaluetta.

Nelivetomönkijöiden etutasauspyörästöjen lukkojen toiminta puhuttaa aina harrastajia. Tarjolla on kytkettäviä ja automaattisesti toimivia. Otimme selvää lukkojen kytkeytymisestä rullalevymenetelmällä, jossa kummankin takapyörän ja toisen etupyörän alle asetettiin rulla-alustat.

Vertailumme mittauksiin ja ajoihin Joutsan moottorirata (Josamora) oli erinomainen temmellyskenttä.Monet rakennetut radat antavat hyvät mahdollisuudet asettaa mitkä tahansa ajokit ja kuljettajatkin kokeilemaan kykyjensä ja taitojensa rajoja. Asfaltilla saa tehtyä luotettavat suorituskykymittaukset kiihtyvyyksistä vetovoimaan. Nopean ajon ominaisuudet ja erot saa esiin parhaiten, kun eri moottoriurheilulajien kaikki vaativat radat on koluttu sprintistä enduropolulle ja vielä motocrossradalle asti.

Vertailun kaikki mönkijät ovat valmistajiensa viimeisimpiä saavutuksia ja tarjoavat tällä hetkellä alan parasta. Ne täyttävät kaikki erinomaisesti tehtävänsä mönkijöiden tavanomaisissa toimissa. Eroja alkaa syntyä vasta haettaessa suorituskyvyn rajoja.

(Tiivistelmä TM:n artikkelista 6/07, s. 136-145)