Torinon käärinliina on yksi kristinuskon arvostetuimmista esineistä. Monet uskovat, että Jeesus Kristus käärittiin neljä ja puoli metriä pitkään pellavaliinaan ristiinnaulitsemisensa jälkeen.

Kankaassa on näkyvissä himmeä ihmisen hahmo, jonka uskotaan syntyneen ristiinnaulitsemista seuranneen kolmen vuorokauden aikana.

Käärinliina on menneinä vuosikymmeninä ollut intensiivisen tutkimuksen kohteena, mutta sen alkuperästä ja autenttisuudesta ei ole vieläkään päästy selvyyteen. Siitä on löydetty esimerkiksi Lähi-Idästä peräisin olevaa siitepölyä, mutta toisaalta radiohiiliajoitus on paljastanut sen olevan vain alle tuhat vuotta vanha. Myös ensimmäiset maininnat käärinliinasta ovat peräisin 1300-luvulta.

Viime vuonna käärinliinaa tutkittiin nanotekniikan avulla. Tutkijat huomasivat, että liinan veritahrat todella ovat peräisin ”väkivaltaisen kuoleman” kohdanneelta uhrilta, mikä tarkoittaa sitä, että kyseessä on vähintäänkin erittäin hyvä väärennös.

Ristiriitaisen tutkimustiedon valossa Vatikaani ei ole määritellyt käärinliinaa pyhäinjäännökseksi. Tällä hetkellä se on statukseltaan ikoni, eli Jeesusta kuvaava teos.

Koska perinteiset tutkimusmenetelmät ovat tuottaneet vaihtelevia tuloksia, on käärinliinan alkuperää nyt pyritty selvittämään rikosteknisten tutkimusmenetelmien avulla.

Liverpoolin John Mooresin yliopiston forensinen antropologi Matteo Borrini ja italialaisen Pseudotieteellisten väitteiden tutkimuksen komitean (CICAP) orgaanisen kemian tutkija Luigi Garlaschelli ovat nyt tutkineet käärinliinan verijälkiä rikosteknisestä näkökulmasta.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, ristiinnaulittiinko Jeesus X-vai Y-asennossa. He simuloivat elävän testihenkilön ja nuken avulla, miten veri valuu ja imeytyy kankaaseen koehenkilön ollessa eri asennoissa. Lopulta he vertasivat tuloksiaan käärinliinan tahroihin.

Tutkijoiden mukaan käärinliinan veritahrat eivät ole linjassa kummankaan ristiinnaulitsemistavan kanssa. Heidän mukaansa veritahrat näyttävät pudonneen kankaalle ”lähes sattumanvaraisesti”. Eri puolilla Jeesuksen kehoa olleiden haavojen synnyttämien veritahrojen välillä ei ole juuri minkäänlaista yhteneväisyyttä.

Käytännössä veritahrat ovat tutkijoiden mukaan voineet siis syntyä vain, jos ruumiin asento olisi vaihtunut useita kertoja.

”Peitsen aiheuttaman vamman tahra rinnan kohdalla on realistinen, jos henkilö on ollut pystyasennossa. Saman haavan oletetusta kuolemanjälkeisestä verenvuodosta selkäpuolella syntyneet tahrat ovat täysin epärealistiset”, tutkijat kirjoittavat raportissaan. He eivät edes onnistuneet toistamaan käärinliinan selkäpuolella näkyvää verivyötä.

Tämän tutkimuksen valossa on siis todennäköisempää, että Torinon käärinliina on taidokkaasti tehty väärennös. Tälläkään kertaa emme kuitenkaan saaneet täyttä varmuutta siitä, miten kuva on kankaaseen siirtynyt. Mysteeri elää siis edelleen.

Tutkimus on julkaistu Journal of Forensic Sciences -tiedejulkaisussa. Aiheesta uutisoi Science Alert -sivusto.