”Muutokset tulevat olemaan todella suuria. Elämä Suomessa 2040-luvulla tulee olemaan yhtä erilaista kuin se, miten nykyaika eroaa 1900-luvun alusta. Silloin isoisäni ja hänen veljensä lähtivät Köyliöstä kouluun Raumalle ja ottivat lehmän mukaan. Se oli heille pankki. Veljekset elivät maidolla, jota vaihtamalla he tulivat toimeen.”

Tulevaisuuden ennakoija Risto Linturi ravistelee suomalaista yhteiskuntaa liikkeelle. Teknologiat kehittyvät lähitulevaisuudessa valtavasti. Mutta otammeko uusia innovaatioita käyttöön kyllin ripeästi?

”Voit yrittää eristäytyä teknologialta arjessasi. Mutta keskiluokka ei pysty siihen. Se on altis valtaville muutoksille, jos uuteen tilanteeseen päädytään ajopuuna.”

Varsinkin poliitikkojen katseen pitäisi nyt yltää huomattavasti vaalikautta pidemmälle. Valistunut äänestäjä osaa myös haastaa edustajiaan, mutta se edellyttää yleissivistystä teknologiasta.

Lukemiseksi eduskunnan kesälaitumille on muutama viikko sitten ilmestynyt tanakka raportti. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaama.

Raportti sisältää 440 sivua tietoa yhteiskunnan toimintamalleja uudistavista radikaaleista teknologioista. Sen ovat koonneet tulevaisuuden ennakoinnin konkarit Risto Linturi ja Osmo Kuusi.

Raportti numeroina: 20 suurta muutosta, yli 200 tulevaisuuden ammattia ja 100 lainsäädäntötavoitetta. Raporttiin valittujen 1 600 tutkimuslinkin koostamiseen osallistui Radikaalit teknologiat -Facebook-ryhmässä ja työpajoissa yli 2 500 ihmistä, joista yli 300 hyvin aktiivisesti.

Koko raportin voi lukea tästä.

”Maailma muuttuu todella paljon, ja eri yhteiskunnat sopeutuvat siihen eri tavoin. Kun tuottavuuden mahdollisuudet ovat radikaalisti muuttuneet, valta on siirtynyt toisaalle”, kuvaa Linturi.

”Hyvinkin voi käydä niin, että kiinalaiset pystyvät kehittämään tehokkaimman tekoälyn. Voi siis olla, että älykkäimmät ja ihmissuhdetaitoisimmat robotit ovat kiinalaisia.”

Mitä tulevaisuusraportista olisi tarpeen ymmärtää?

On haaste tarpoa kaikki lähes neljä ja puoli sataa sivua läpi, mutta Linturin mielestä oikotietä ei ole. Mikään ei ole enää yksinkertaista.

”Tilanne vastaa sotaan valmistautumista. On katsottava kaikki yksityiskohdat läpi, mitä voimme tehdä. On vain pakko mennä nopeammin päin tulevaa, jotta sitä pystyy itse ohjaamaan.”

Linturille tekee kipeää tiivistää asiat muutamaan ”pointtiin”. Hänen mukaansa kyse on niin suurista ja toisiinsa vaikuttavista asioista. Tiivistäminen on valheellista uskottelua, että vain kaksi tai kolme kohtaa riittäisivät.

Karsimisen vääristävästä vaikutuksesta huolimatta Linturi suostuu nostamaan kolme kohtaa.  Ne ovat kansalaisen näkökulmasta vaikuttavimmat.

Kolme merkittävintä teknologista kehityslinjaa suomalaiselle?

 Itsediagnostiikka. Kaikki ne apuvälineet, joilla saa tietoa omasta ja lähiympäristön kuten ruuan ja hengitysilman tilasta. Ne tulevat antamaan meille tietoa ympäristömme turvallisuudesta ja terveydestä. Lisäksi sairauksien itsediagnosointi paranee: mikä minua vaivaa, onko kyseessä virus, bakteeri vai Parkinsonin tauti. Tällaisissa kännykkään verrattavissa laitteissa tekoäly ja sensorit ovat kehittyneet arjen apuvälineiksi.”

Virtuaalinen todellisuus ja laajennetun todellisuuden lasit. Ne tulevat muuttamaan arkeamme kuten radio ja televisio aikanaan. Virtuaalitodellisuuden keksiminen on yhtä merkittävä mullistus ihmiselle kuin kirjoitustaidon keksiminen.”

”Laseilla voimme aistia tietoa ympäristöstämme sekä kokea kuviteltua. Voimme sopia kavereiden kanssa tapaamisen jonnekin, jossa kukaan ei todellisuudessa ole.”

”Näillä keinoin voimme myös saada muiden ihmisten apua ja neuvoja. Elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja merkityksellisyys voivat kasvaa.”

”Ihmiselle on tärkeää luominen. Näillä keinoilla voin luoda vaikka virtuaalisen puutarhan ja kutsua sinne ihmisiä. Luovuuden tuotteet tulevat useammalle jaettavaksi ja sosiaaliseksi yhteydenpidon ulottuville. Se tulee muuttamaan ihmisenä olemista.”

”Tämän seurauksena lentomatkailu ja rakentaminen vähenevät.”

Laajennetun todellisuuden lasit ovat vielä huomiota herättävän suuret katumuotiin. Tässä Risto Linturin kokeiltavana ovat Microsoftin hololinssit. Linturi on Sovelton hallituksen puheenjohtaja. Yritys tutkii, voisiko huoltotöissä käyttää tällaisia. Monimutkaisten laitteiden korjauksessa valmistaja tai muu asiantuntija voisi olla toisaalla vastaavat lasit päässä ja datahanskojen välityksellä näyttää huoltoa tekevälle, miten toimia.

Robotit. En tarkoita perinteisiä teollisuusrobotteja, vaan tilanteen ja tarpeen mukaan toimivia älykkäitä ja joustavia robotteja. Sellaisia, jotka oppivat soveltamaan aiemmin tekemäänsä.”

”Robottien työ purkaa suuruuden ekonomiaa sekä synnyttää mahdollisuuden tehdä tarvittavia asioita hajautetusti ja tehokkaasti.”

”Kylät voivat valmistaa tarvitsemansa itse eikä kaiken tarvitse tulla Kiinasta.”

Meneillään olevat laajat teknologiset muutokset kytkeytyvät

  • uusiutuvat energiat
  • autonomisiin robotteihin
  • virtuaalitodellisuuteen
  • hahmontunnistukseen
  • jakamistalouteen
  • sisäviljelyyn
  • DNA-teknologiaan
  • nanomateriaaleihin
  • kvanttitason tietotekniikkaan
  • robotisoituun valmistukseen

(Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037)

”Kun syntyy pienempiä tehtaita, tulonjako on tasaisempaa ja työstä tulee yksilöllisempää. Mestari jututtaa asiakastaan ja tekee sitten robotin avustuksella sen, mitä kulloinkin tarvitaan. Vertaan näiden robottien kanssa tehtävää työtä parinkymmenen vuoden takaisiin takkamuurareihin: ei heillä ollut piirustuksia, vaan he tekivät takan asiakkaan tarpeisiin.”

”Yhdessä ihmisen kanssa kone voi olla monitaitoinen. Työstä tulee ihmisen kokoista ja kokonaisvaltaisempaa.”

Miten lähivalmistus näkyy ihan tavallisessa arjessamme?

Linturin mukaan lähivalmistus tulee yhä enemmän ulottumaan myös energian ja ruuan valmistukseen. Uudet materiaalit ja teknologiat esimerkiksi valon hyödyntämisessä mahdollistavat yhä paikallisemman tuotannon. Aurinkopaneeleista voidaan kerätä polttokennoihin polttonesteitä, joilla talvella voidaan saada aikaan lämpö ja sähkö.

”Sisäviljely ja robottikeittiö tulevat mullistamaan peltoviljelyn, karjatalouden ja elintarvikekaupan. Kun robottiautojen jäljiltä autotallit ja parkkihallit jäävät tyhjiksi, ne vapautuvat sisäviljelyn käyttöön. Korttelitasolla voidaan kellareissa vesiviljelyllä tuottaa ruokaa vesiviljelmillä. Liha voidaan tehdä olutsammioiden kaltaisissa astioissa.”

”Lihaa, vihanneksia ja juureksia varttuu tasaisesti tarpeen mukaan. Jos tarvitaan enemmän, prosessia voidaan kiihdyttää ja jos lähdetään lomalle, kasvatusta hidastetaan.”

Tulevaisuudenvisiossa robotit korjaavat sadon, säätävät prosessia ja laittavat ruuat. Miten käy elintarviketeollisuuden ja kuljetuksen työpaikkojen?

”Täytyy keksiä muuta tekemistä. Harva on enää 1900-alkuun verrattavissa maataloustöissä muutenkaan.”

Linturi kiihdyttäisi muutosta, sillä hänen mukaansa Suomea uhkaa taantuminen kehitysmaaksi. Hän patistaa erityisesti poliitikkoja havaitsemaan raportin aineistosta, mikä kaikki voisi olla totta ja voisi jo toimia, jos luotaisiin näkökulmaa tulevaisuuteen.

Mikä on kiireisin asia laittaa kuntoon?

”Kiinnittää huomiota kotimarkkinoiden tehokkuuteen, sillä ne ovat onnettomassa kunnossa. Elleivät kauppamme nopeasti parane, Amazon tulee ja hoitaa kaiken kaupan ja postiliikenteen tehokkuudellaan.”

”Jos politiikkamme edelleen on, että eristetään ja estetään, häviämme. Kun lähivalmistus lisääntyy, voimakas riippuvuutemme viennistä tulee yhä ongelmallisemmaksi. Tehoton kotimarkkina asettaa liian kovia paineita viennille.”

”Huomio pitäisi olla ihmisten normaalissa arjessa. Esimerkiksi siinä, että olisi yksinkertaisempaa tehdä töitä muille.”

Mitä peruskoulutuksensa päättävä tarvitsisi suunnatessaan aikuisuuteen?

”Realistinen ymmärrys tulevaisuudesta olisi hyvä olla. Ymmärrys siitä, kuinka paljon asiat muuttuvat. Ei kannata esimerkiksi opiskella autonkuljettajaksi. Vaikka alan työnantajaliitto mainosti sitä ’ikuiseksi ammatiksi’, koska kuoppaisella metsätiellä ei robotti pärjäisi. Mutta ajetaanhan sitä autonomisesti jo Marsissakin!”

”Ei riitä, että tietää, miten jotkut asiat tehdään tänään. Olisi opittava arvioimaan merkityksiä. Se tarkoittaa ymmärrystä, mikä on mahdollista ja miten asiat ehkä tehdään kymmenen vuoden kuluttua.”

”Ihmisen perustaidot kuten empatia on pysyvintä. Sitä osaamalla pärjää hyvin neuvottelupöydässä, kun pystyy asettumaan toisen asemaan, mitä toinen saattaisi haluta tai pelätä.”

Teknologiakehityksen mahdollistamat positiiviset ja negatiiviset vaikutukset

Positiiviset vaikutukset tyypillisesti realisoituvat, jos valtio tai alue pyrkii edistämään muutoksia.

Negatiivisia vaikutuksia yksittäinen valtio ei voi estää kehitystä patoamalla. Niitä voidaan lieventää ottamalla kehitys haltuun ja kanavoimalla se myönteiseen suuntaan. Samalla voidaan hallinnoida haitat minimaalisiksi.

Huomattavaa on, että kullakin kehitysmahdollisuudella voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia

+ hieman positiivista

++ kohtalaisen positiivista

+++ erittäin positiivista

– hieman haitallista

– – melko paljon haitallista

– – – erittäin haitallista

(Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037)

Entä miten keski-ikäisten kannattaisi suhtautua hämmentävään tulevaisuuteen?

”Nyt pitäisi herätä siihen, mikä on teknologian kehityksen kautta tulossa mahdolliseksi. Teknologiatieto kuuluu yleissivistykseen ja sitä kannattaa kartuttaa. Ilman tätä ymmärrystä ei voi tehdä järkevää poliittista vaikuttamista, olla aktiivinen työmarkkinoilla tai suunnitella omaa elämäänsä.”

”Kannustan osallistumaan nuorten pohdintoihin omasta tulevaisuudestaan. On ymmärrettävä maailmaa, jossa he tulevat elämään.”

Joko eläkeikäiset voivat jättäytyä sivuun tästä kaikesta tulevaisuuspöhinästä?

 ”Olen itse 61-vuotias ja niitä pienimpiä ikäluokkia, jotka ovat netissä ja Facebookissa. Ikäisillämme on halu käpertyä ja sulkeutua.”

Entä jos on työikäisenä päätynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle ja kokee muutenkin ulkopuolisuutta?

 ”Jos sinulla on teknisiä taipumuksia, uudet tekniset laitteet voivat olla nousevia mahdollisuuksia. Voit ryhtyä tuottamaan hyödykkeitä omaan ja muiden tarpeisiin vähän samalla logiikalla, kuin 1980-luvulla keksittiin mikrotietokoneen hyödyntämistä. Nyt 3D-tulostimella voit tehdä jo tehdä hyvin paljon. Jotkut ovat jo alkaneet tuottaa esimerkiksi varaosia ja matkamuistoja.”

”Toivottavasti yrityksen perustamiseen liittyviä rankaisutoimia vähennetään niin, ettei tällainen kokeileminen ainakaan aluksi uhkaisi työttömyyskorvauksia.”

”Keksinnöt voivat olla hassun pieniä, mutta tuottaa lopulta isompaa liiketoimintaa. Ajatellaan vaikka ilmakuvauspalveluja nelikoptereilla. Yksi vartiointialan yrittäjä ryhtyi tarjoamaan alkusammutuspalveluja teollisuudelle. Kopteri havainnoi kytevän purukasan ja teki alkusammutuksen. Tämä toiminta on nyt edennyt jo vientiin asti.”

”Pengo uusista teknologioista ideoita, mitä joku voisi lähiympäristössä tarvita. Ala tehdä sitä.”

Nopeimmin vuosina 2013–2018 kehittyneet arvonluontiverkostot

  1. Henkilöliikenne
  2. Tavaraliikenne
  3. Työ ja ansainta
  4. Työn korvaus koneilla
  5. Ravinto
  6. Tavaroiden valmistus
  7. Rakennettu ympäristö
  8. Vaihdanta
  9. Havainnot ja tietäminen
  10. Turvallisuus

(Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037)