Pyöriäiset (Phocoena phocoena) kommunikoivat keskenään erilaisten äänien avulla. Tästä johtuen nämä hammasvalaiden alalahkoon kuuluvat merinisäkkäät ovat hyvin herkkiä esimerkiksi laivojen aiheuttamalle metelille.

Pyöriäisten levinneisyysalue on hyvin laaja, kuten kartasta käy ilmi. Phocoena phocoena -pyöriäislajin ihanteellinen elinympäristö sijaitsee rannikkoalueella yleensä alle 200 metrin syvyisessä vedessä, jonka lämpötila ei kohoa yli 15 celsiusasteeseen.

Pyöriäisiä tavataan silloin tällöin myös Suomen rannikkoalueilla.

(Kuva Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN/Wikimedia Commons)

Tanskalaisen Aarhusin yliopiston johtama tutkijaryhmä on tiettävästi ensimmäistä kertaa koskaan saanut kerättyä tietoa siitä, miten ihmisten aiheuttama merien melusaaste vaikuttaa pyöriäisten luonnolliseen toimintaan.

Tanskan aluevesiltä kerätyt tutkimustulokset olivat karmivia.

”Pyöriäiset keskeyttävät poikastensa ruokinnan sillä hetkellä, kun laivan meteli ylittää tietyn tason. Hyvin korkeiden melutasojen vallitessa eläimet sukeltavat pohjaan, liikkuvat nopeasti ja lopettavat ruoan etsinnässä käyttämänsä naksahtelevan kaikuluotainäänensä lähettämisen”, kuvaili tutkimukseen osallistunut Aarhusin yliopiston biotieteilijä Jonas Teilmann lehdistötiedotteessa.

Tutkijoiden havaintoja käsittelevä tutkimus julkistettiin Proceedings of the Royal Society B -tiedejulkaisussa. Tutkimuksesta uutisoi Phys.org -sivusto.

Tutkijaryhmä asetti seitsemän pyöriäisen selkään sähköiset, imukupeilla varustetut tunnistimet, jotka nauhoittivat eläinten päästämiä ääniä sekä laivoista lähtevää vedenalaista, häiritsevää melua.

Tutkijat ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, miten ihmisten kasvava toiminta merellä vaikuttaa pyöriäisten elinolosuhteisiin.

Tunnistimissa oli myös paikantimet, jotka ilmoittivat pyöriäisten oleskelusyvyyden sekä ajankohdan, jona pyöriäiset ruokkivat poikasiaan.

”Mittaustuloksemme osoittavat, että pyöriäiset reagoivat laivojen kovaan meteliin. On tosin liian aikaista sanoa, miten melu vaikuttaa pyöriäisten hyvinvointiin, lisääntymiseen ja pitkällä aikavälillä eloonjäämiseen”, toteaa tutkimukseen osallistunut Aarhusin yliopiston professori Peter Teglberg Madsen.

Tutkijat ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, miten ihmisten kasvava toiminta merellä vaikuttaa pyöriäisten elinolosuhteisiin.

Jonas Teilmannin johtama Aarhusin yliopiston tutkijaryhmä on jo vuosien ajan tehnyt yhteistyötä tanskalaisten kalastajien kanssa aina kun pyöriäiset silloin tällöin eksyvät kalaverkkoihin.

Teilmannin ryhmä on paikalla muutaman tunnin sisällä puhelinsoitosta. Näissä tilanteissa pyöriäinen nostetaan pois verkoista laivan kannelle, jossa sen sukupuoli, koko ja terveys määritellään. Tarkastusoperaation jälkeen pyöriäisen selkään asetetaan tunnistin ja se päästetään takaisin kotiinsa.