Tuokiokuva länsihelsinkiläisessä parakkikoulussa eilen maanantaina: viidesluokkalaiset istuvat pulpeteissaan. Luokanopettaja opettaa matematiikkaa. Luokan yläpuolella välikatossa työmiehet ovat pukeutuneet  suojapukuihin ja hengityssuojaimiin. He imuroivat kastunutta eristevillaa suurtehoimurilla.

Lapsellamme oli ollut toistuvia ylätieinfektioita syksystä lähtien. Häneltä oli tutkittu allergiat ja astmat. Mitään elimellistä syytä ei ollut löytynyt.

Sairastaminen sai uuden mahdollisen selityksen vanhempaintilaisuudessa huhtikuussa. Eräs opettaja kertoi, että koulussa siirrellään ja tyhjennellään vesiastioita, koska katosta tulee niin paljon vettä läpi. Myöhemmin paljastui, että vuotamista oli jatkunut jo marraskuusta 2017 lähtien. Kaupunki oli tiennyt tästä, mutta korjausta oli siirretty kevääseen. Eristeiden poistaminen olisi heidän mukaansa aiheuttanut tilaan lämpötilaongelman.

Kaupungin ja rehtorin yhteisessä lausunnossa myönnetään kosteusvaurioon liittyvä riski: ”Pitkäaikainen kosteusrasitus, joka ylittää materiaalin ja tai rakenteen kosteudensietokyvyn, johtaa rakenteiden home- ja lahovaurioihin.” Kosteusvauriomikrobien tiedetään aiheuttavan allergista nuhaa ja silmän sidekalvotulehdusta, astmaa, allergista alveoliittia ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa toksista oireyhtyhtymää (ODTS). (Majvik II-suositus, Lääkärilehti 7/2007 vsk 62, s. 656)

Lain mukaan oppilailla, opiskelijoilla ja varhaiskasvatukseen osallistuvilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Koulut kuuluvat terveydensuojalain (TSL) alaisuuteen. Tämän mukaan jo altisteen tai altistumista aiheuttavan olosuhteen toteaminen on terveyshaitta. Laki mainitsee terveyshaitan aiheuttavina tekijöinä liiallisen kosteuden, hajut, mikrobit ja eläimet. TSL ei edellytä altisteen ja sairauden syy-yhteyden osoittamista kuten ammattitautitapauksissa. Näin ollen länsihelsinkiläisessä koulussa asiasta vastuulliset ovat lain mukaan altistaneet lapset terveyshaitalle.

TSL:n mukaan vastuu terveyshaitan poistamisesta on kiinteistön omistajalla. Kyseisessä koulussa vastuu on kaupungilla ja viime kädessä kaupungin johdolla.

Kuntien rakennukset ovat huonossa kunnossa. Monet kunnat purkavat koulujaan remontoinnin sijaan. Lista on pitkä: Imatra, Vantaa, Tohmajärvi, Somero, Raahe, Kemi.. Eilen saimme lukea, että Mikkelin aikoo lopettaa kymmenen koulua ja rakentaa tilalle kolme uutta.

Mutta mistä rakennusten ongelmat johtuvat? Suomen kunnilla ja kuntakonserneilla on laskennallisesti yhteensä 6,7 miljardin korjausvelka. Korjausvelka syntyy, kun kunnossapito on vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Korjausvelka eli selkokielellä rapistuminen ilmenee muun muassa juuri huonona sisäilmana. Alle puolessa kunnista korjausvelka on saatu haltuun, mutta silti yli puolet kunnista ilmoittaa edelleen sisäilmaongelmien olevan ratkaisematta.

Ongelma tiedetty pitkään, ja siihen on etsitty vuosien varrella poliittista ratkaisua. Hankkeisiin ei ole kuitenkaan löytynyt riittävää rahoitusta eikä tavoitteita ole saavutettu. Valtioneuvosto päätti helmikuussa 2009 käynnistää viisivuotisen Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman. Sen yhtenä hankekokonaisuutena on kosteus-ja homevaurioiden ehkäisy ja korjaaminen. Ohjelma oli hyvä, mutta se jäi kesken. Käytännössä ohjelmaa jatkaa Hengitysliitto. (www.hometalkoot.fi)

Vuonna 2013 eduskunnan tarkastusvaliokunta aktivoitui kosteus- ja homevaurioasioissa. Se hyväksyi toukokuussa 2013 mietinnön, joka sisälsi 14 toimenpide-edellytystä isojen ongelmien ratkomiseksi. Kolme vuotta myöhemmin valtaosa niistä oli toteuttamatta.

Silloinen hallitus ei ollut säätänyt sadan miljoonan euron vuosittaista korjausmäärärahaa kouluille ja sairaaloille kymmenen vuoden määräajaksi, kuten valiokunta ehdotti. Suorat hankeavustukset oli pudotettu nollaan.

Aikaisempien tavoitteiden saavuttamiseksi pääministeri Juha Sipilä asetti syyskuussa 2017 hankeryhmän valmistelemaan Terveiden tilojen vuosikymmen –toimenpideohjelmaa. Ohjelma linjaa toimintatapojen muutosprosessin seuraavan kymmenen vuoden ajaksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi muun muassa julkisissa tiloissa. Tavoitteena on kuntien ja valtion omistamien rakennusten tervehdyttäminen viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä.

Nykyisen hallituksen tavoite on hyvä ja kannatettava. Toivottavasti hanke onnistuu tällä kertaa. Silti kymmenen vuotta on pitkä aika. Vielä moni päiväkotilainen ja koululainen kärsii huonosta sisäilmasta ja sen mahdollisista terveyshaitoista.

Asialla on kiire, jotain on saatava oikeasti aikaan. Muuten meillä on kohta monta sukupolvea, jotka ovat altistuneet huonolle sisäilmalle ja kärsivät sen vaikutuksista kenties loppuelämänsä. Korjausvelkaa siirretään näin terveydenhuoltovelaksi, korkojen kera.