Uusi tieteenala astrovirologia etsii kovia elinympäristöjä sietäviä viruksia avaruudesta. Maassa ensimmäiset virukset syntyivät miljardeja vuosia sitten osana elämän syntymisen prosessia, ehkäpä jo ennen solujen kehittymistä, joten on mahdollista, että ne ovat vallanneet muitakin elinympäristöjä.

Tutkijat tietävät kuitenkin vasta vähän avaruuden mahdollisista viruksista, eikä esimerkiksi NASA:n astrobiologinen strategia juuri mainitse niitä. Ihminen keskittyy mieluummin etsimään avaruudesta soluista rakentuvia vieraita mikro-organismeja kuin outoja viruksia.

Tutkija Kenneth Stedman toteaa Astrobiology-julkaisussa, että tämä johtaa kiinnostavien mahdollisuuksien menettämiseen.

”Astrobiologien tulisi selvittää mahdollisuutta, että viruksia on massoittain kaikkialla universumissa. Tutkijoiden kannattaisi kehittää keinoja ja välineitä avaruusvirusten tutkimukseen”, hän ehdottaa.

Stedman löysi vuonna 2012 uuden virusryhmän, joka kykenee elämään hyvin kuumissa ja kosteissa olosuhteissa. Hän havaitsi, että virukset voivat olla erittäin mukautumiskykyisiä. Hän toivookin, että NASA ryhtyisi etsimään viruksia ja ottamaan nestemäisiä näytteitä planeettojen ja kuiden pinnoilta.

”Jos löydämme viruksia muiden planeettojen pinnoilta, ne ovat elämän merkki, eivät jotakin, mitä pitäisi pelätä”, hän toteaa Gizmodon haastattelussa.

Virukset olisivat elämän merkki siksi, että virus tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen. Viruksille tunnusomaista on se, ettei niillä ole omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa. Niitä ei voida pitää itsessään varsinaisina elävinä organismeina.

Yksinkertaisimmillaan virus koostuu perintöaineksesta (DNA tai RNA), jonka suojana on proteiinikuori. Joillakin viruksilla on vielä tämän ulkopuolella proteiineista eli valkuaisaineista, hiilihydraateista eli sokereista ja lipideistä eli rasva-aineista koostuva vaippa.

”Olennaista viruksissa on se, että ne voivat kuljettaa geneettisen informaationsa solujen sisään ja ohjelmoida uudelleen solut tuottamaan lisää virusta,” Stedman toteaa.