Rutgers-yliopiston johtama tutkijaryhmä on tarkentanut, että maapallon kiertorata muuttaa muotoaan tarkasti 405 000 vuoden välein. Tämä saa aikaan luonnollisia ilmastonmuutoksia Maassa.

Aiheesta on maanantaina julkaistu tutkimus tiedelehdessä Proceedings of the National Academy of Sciences.

Tutkimuksen tuoma tarkentunut malli helpottaa eri alojen tutkijoita ajoittamaan tarkemmin geologisia tapahtumia, ilmastoa, fossiileja sekä dinosaurusten ja nisäkkäiden leviämistä. Näin kertoo Rutgers-yliopiston tiedote.

Jupiterin ja Venuksen vetovoima venyttää Maan kiertorataa  405 000 vuoden välein. Kiertorata muuttuu lähes täydellisestä ympyrästä noin viisi prosenttia venytetyksi.

Tämä hämmästyttävän säännöllinen toistuminen on vaikuttanut Maan ilmastoon ainakin viimeiset 215 miljoona vuotta.

Astrofyysikot ovat pitkään arvioineet, että tällainen kierto on olemassa. Heidän arvionsa on perustunut taivaankappaleiden mekanismeihin.

Aiheesta on julkaissut tiedotteen myös Columbia-yliopiston Earth Institute. Sen mukaan vasta tämä tutkimus kuitenkin on pystynyt antamaan asiasta todistettavan fyysisen näytön.

Tutkimus perustui maaperätutkimuksiin Newarkin valuma-altaassa. Se on esihistoriallinen järvi, joka peitti miltei koko nykyisen New Jerseyn osavaltion alueen.

Toisena aineistona oli Arizonasta otettu kivinäyte. Se oli otettu noin 202–253 miljoonaa vuotta vanhasta, triaskautisesta kivestä. Näyteestä tutkijat vertasivat kerroksia, jotka joko sisältävät tai eivät zirkoneja. Ne sisältävät radioaktiivisia aineita kuten uraania, mikä mahdollistaa ajoittamisen.

Kivinäyte porattiin Petrified Forest -kansallispuistosta Arizonasta. Se on läpimitaltaan reilu kuusi senttiä. Mittaa sillä on noin 518 metriä.

Näitä kahta aineistoa vertaaamalla päätyivät lopputulokseensa. Lisäksi tutkimuksessa merkittävää oli Maan magneettinapojen vaihtelun ajoittaminen.

Tutkijat kertovat, että aina 405 000 vuoden välein, kun Maan kiertorata on venynein, vuodenaikojen vaihtelut ovat jyrkimpiä.

Tällä hetkellä Maa on lähinnä vaihetta, jolloin kiertorata on pyörein. Mitä tämä meille merkitsee?

”Luultavasti ei mitään kovin havaittavaa. Ilmiö on kuitenkin aika vähäinen verrattuna kaikkiin moniin muihin tekijöihin, jotka voivat vaikuttaa ilmastoon ajanjaksoina, jotka ovat meille merkittäviä”, sanoo paleomagnetismin asiantuntija, professori Dennis Kent Columbian yliopiston tiedotteessa.

Rutgers-yliopiston professori Dennis Kent esittelee osaa Arizonan muinaisesta kivestä porattua näytettä. Taustalla olevissa laatikoissa puolestaan on esihistoriallisesta Newarkin valuma-altaasta kerättyjä maakerrosnäytteitä.