Oman aurinkokuntamme läheisintä tähtijärjestelmää, Alfa Centauria pidetään tällä hetkellä potentiaalisimpana paikkana löytää maankaltainen elämää ylläpitävä planeetta.

Noin 4,37 valovuoden päässä sijaitseva järjestelmä koostuu kolmesta komponentista: Alfa Centauri A- ja B -tähdistä sekä punaisesta kääpiötähti Proxima Centaurista, joka kiertää kahta muuta tähteä huomattavasti suuremmalta etäisyydeltä.

Hertfordshiren yliopiston tutkijat ovat nyt tehneet laskelmia, joiden mukaan Proxima Centauri on saattanut tulla osaksi järjestelmää ”tähtienvälisen varkauden” seurauksena.

Tutkijat simuloivat tähtijärjestelmän komponenttien kiertoratoja kymmenen miljoonan vuoden ajanjaksolla. He huomasivat, että Proxima Centaurin kiertorata oli stabiili suhteessa tähtipariin vain 74 prosentissa simulaatioita.

Tietyissä simulaatioissa Proxima Centaurin läsnäolo tähtijärjestelmässä osoittautui vielä epätodennäköisemmäksi.

Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että tähtijärjestelmä ei ole välttämättä syntynyt kolmiosaisena. Tähän viittaisi myös Proxima Centaurin tähtipariin verrattuna poikkeava koostumus.

Proxima Centauri on tutkijoiden mukaan saattanut pudota Alfa Centauri A:n ja B:n painovoiman alaisuuteen jossain vaiheessa galaksin historian aikana. Jos näin on tapahtunut, on myös mahdollista, että se irtaantuu järjestelmästä joskus tulevaisuudessa.

Proxima Centauri on omaa aurinkokuntaamme kaikista lähimpänä (noin 4,24 valovuoden päässä) sijaitseva tähti. Se on myös maankaltaisen Proxima b -eksoplaneetan isäntätähti.

Tutkijoiden mukaan Proxima Centaurin myöhäisempi yhdistyminen järjestelmään saattaisi parantaa Proxima B:n asutettavuuden mahdollisuuksia. Järjestelmän kahdella muulla tähdellä on nimittäin potentiaalia vetää Proxima B:tä pois elinkelpoiselta vyöhykkeeltä.

Tutkijat järkeilevät, että on epätodennäköisempää että näin on käynyt, mikäli Proxima Centauri on sulautunut osaksi järjestelmää vasta – avaruuden mittakaavassa – verrattain vähän aikaa sitten.

”Elämän syntyminen ja kehittyminen vaatii aikaa. Tämä skenaario antaisi sille paremmat eväät”, Hertfordshiren tutkija Fabo Feng kertoo New Scientistille.

Tavallisella raketilla matka Alfa Centauriin kestäisi noin 30 000 vuotta. Luxemburgilainen Breakthrough-säätiö kehittää parhaillaan luotainta, joka voi saavuttaa järjestelmän kahdessakymmenessä vuodessa.

Luotain olisi itse asiassa tuhansista alle gramman painoisista siruista koostuva pilvi, joka saisi vauhtinsa niihin kiinnitettyjen pienten, muutaman atomin paksuisten purjeiden avulla. Voimakkaat lasersäteet kiihdyttäisivät sirut jo muutamassa minuutissa 20 prosenttiin valon nopeudesta.

Tutkimus on julkaistu Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -tiedejulkaisussa.