Yhdysvaltalaisen Rockefeller-yliopiston tutkijat ovat löytäneet mullasta uuden vahvan antibiootin. Sitä tuottaa toistaiseksi tuntematon pieneliö. Tutkimus on tällä viikolla julkaistu Nature Microbiology -tiedejulkaisussa.

”Joka kohdassa mihin astut, on 10 000 bakteeria. Niistä suurinta osaa emme tunne. Meillä on antibioottivarannot ympäristössämme”, sanoo mikrobiologi Sean Brady Washington Postin aiheesta tekemässä uutisessa.

Mullassa elävän pieneliön tuottama antibiootti kykenee tappamaan useita superbakteereja. Antibiootti puree myös metillissiinille vastustuskykyiseen Staphylococcus aureus (MRSA)-bakteeriin. Sitä kutsutaan arkisesti sairaalabakteeriksi, mutta MRSA:ta esiintyy myös elintarviketeollisuudessa.

Rotille tehdyssä kokeessa aiemmin tuntematon antibiootti puhdisti sairaalabakteerista tulehtuneen haavan. Kolmen viikon kokeessa bakteeri ei osoittanut muuntumista vastustuskykyiseksi.

Tutkijat kloonasivat valtavia määriä DNA:ta sadoista multanäytteistä, jotka kansalaiset olivat lähettäneet ympäri Yhdysvaltoja.

Tutkimusryhmä etsi tiettyä geeniä, joka liittyy bakteereissa olevaan kalsiumiin. Geeni saa pieneliön tuottamaan molekyylejä, jotka hyökkäävät bakteerisoluihin ainoastaan silloin, kun niissä on kalsiumia. Tämä saattaa olla merkki pidemmästä tapahtumaketjusta, joka säätelee antibiootin tuotantoa.

Tutkijat nimittävät löytämäänsä antibioottia malacidiniksi. Sen vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se sotkeutuu bakteerin soluseinämien rakentamisprosessiin. Koska ihmissolut muodostuvat eri tavalla, löydetty antibiootti ei ole ihmiselle myrkyllinen.

Kun tutkijat olivat tunnistaneet etsimänsä geenin, he kloonasivat sen. Tämän jälkeen he ruiskuttivat sen mikrobeihin, jotka alkoivat tuottaa lisää malacidinia.

Vieläkään tutkijat eivät tiedä, mikä pieneliö antibioottia tuottaa. Sillä ei oikeastaan ole enää väliä, koska tutkijat saivat aikaan geneettinen kopion malacidinin tekemiseksi.

Koska antibiootteja on käytetty vuosikymmeniä runsaasti, taudinaiheuttajat ovat pystyneet kehittymään niille vastustuskykyisiksi. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä 10 miljoonaa ihmistä maailmassa kuolee antibiootille vastustuskykyiseen infektioon.

Siksi laboratoriot ympäri maailmaa pyrkivät löytämään uusia mikrobeja tuhoavia molekyylejä. Valtaosa luonnonympäristössä esiintyvistä mikrobeista ei menesty säädellyissä laboratorio-oloissa ja siksi niitä on vaikea tutkia.

Metagenomiikka on tieteenala, joka tutkii tietyn elinympäristön kuten maaperän tai suoliston eliöyhteisön geenistöä. Sen odotetaan tuottavan lisää vastaavia löytöjä.