Rakkaus on yksi elämän suurista mysteereistä. Monikansallinen tutkimusryhmä uskoo tietävänsä vastauksen siihen, miksi me rakastamme.

Tutkijoiden mukaan rakkaus on evoluution kehittämä ominaisuus, joka tehostaa lisääntymiskykyämme ja parantaa jälkeläistemme selviytymismahdollisuuksia.

Tutkimus rakentaa University College Londonin aiemman tutkimuksen perustalle, jossa huomattiin rakkauden ja yksiavioisuuden kehittyneen osaltaan siksi, että miespuoliset kädelliset eivät tappaisi omia jälkeläisiään.

Rakkauden alkulähteille päästäkseen tutkijoiden täytyi suunnata kauas pois modernin sivistyksen parista, sillä modernit keksinnöt, kuten ehkäisy, vääristävät linkkiä rakkauden ja jälkeläisten määrän välillä.

Tansanian pohjoisosissa elävän Hadza-kansan kulttuurin uskotaan muuttuneen hyvin vähän viimeisen kymmenen tuhannen vuoden aikana. Hadzojen tutkiminen vei tutkijat siis niin lähelle esihistoriallisia esi-isiämme kuin nykypäivänä on mahdollista.

Tutkijat arvioivat Hadza-pariskuntien suhdetta kolmella mittarilla, jotka yhdysvaltalainen psykologi Robert Stenberg esitteli vuonna 1985. Ne ovat: läheisyys, intohimo ja omistautuminen.

Hadza-kansan tutkimuksen perusteella tutkijat ovat sitä mieltä, että rakkauden evolutiivisesta näkökulmasta tärkeimmät ominaisuudet ovat omistautuminen ja intohimo, intohimon ollessa merkittävin lapsien määrään vaikuttava tekijä. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että intohimo lisää seksuaalisen kanssakäymisen määrää etenkin parisuhteen alkuvaiheessa.

Omistautuminen puolestaan astuu esiin parisuhteen myöhemmässä vaiheessa, kun henkilöt päättävät pitää yhtä ja hankkia lapsia. Sillä on erityisen merkittävä vaikutus intohimon jälkeen alkavan perhe-elämän kohdalla turvallisen kasvuympäristön luojana.

University College Londonin tutkijat osoittivat vuonna 2013, että monet kädellislajit harrastivat jälkeläistensä surmaamista ennen yksiavioisuuden kehittymistä. Rakkauden ja yksiavioisuuden kehitys on siis luonnon tapa varmistaa jälkeläistemme selviytyminen.

Tutkijat huomasivat myös, että mikäli uroksen ja naaraan välille muodostuu voimakas side, on niiden jälkeläisillä huomattavasti parempi todennäköisyys selviytyä.

Tutkimus on julkaistu Frontiers in Psychology -tiedejulkaisussa. Aiheesta kertoo Daily Mail.