Älylaitteiden sovelluskaupat ovat täynnä sovelluksia, jotka lupaavat pitää aivojen suorituskyvyn huipussaan vain muutaman minuutin päivittäisellä harjoittelulla.

Tutkitusti näiden sovellusten hyötyjä on harvoin todistettu ja aivojumpan väitettyjen hyötyvaikutusten vastaan puhuvia tutkimuksia on vähintään yhtä paljon kuin sellaisia, jotka puhuvat niiden puolesta.

Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että aivojenkin suorituskykyä on mahdollista tehostaa oikeanlaisella harjoittelulla.

John Hopkinsin yliopiston tutkijat vertailivat tutkimuksessaan kahta tieteellisissä tutkimuksissa yleisesti käytettyä ”aivojumppaa” ja niiden vaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset jaettiin kolmeen ryhmään. Osallistujien työmuistin, keskittymiskyvyn ja älykkyyden lähtöarvot mitattuaan tutkijat lähettivät heidät koteihinsa, jossa tutkittavat seuraavan kuukauden ajan harjoittivat aivonystyröitään annetulla metodilla 30 minuuttia päivässä, viitenä päivänä viikossa.

Kuukauden kuluttua uusiin testeihin palanneet osallistujat, jotka olivat harjoitelleet dual n-back -nimisellä menetelmällä, suoriutuivat työmuistia mittaavasta kokeesta 30 prosenttia lähtötilannetta paremmin.

Dual n-back on muistitehtävä, jossa pelaajan täytyy pitää mielessään jatkuvasti päivittyvää visuaalisista ja auditiivisista ärsykkeistä muodostuvaa yhdistelmää ja verrata sitä edelliseen vastaavaan yhdistelmään – samaan tapaan kuin Simon-pelissä. Metodin huomattiin EEG-tutkimuksissa lisänneen merkittävästi myös aivojen aktiivisuutta etuotsalohkon kuoressa.

EEG-mittaukset ennen ja jälkeen harjoittelun osoittivat dual n-back -metodin (oikealla) tehostavan aivojen aktiivisuutta huomattavasti. (Kara J. Blacker/JHU)

Toisen ryhmän harjoittama complex span -metodi perustuu niin ikään muistiharjoitteisiin, mutta harjoittelu ei näkynyt merkittävänä parannuksena kognitiivisessa suorituskyvyssä. Kolmas ryhmä toimi kontrolliryhmänä.

Tutkimus on osoitus siitä, että aivoja voi todella harjoittaa lihasten tavoin – oikeanlaisilla ärsykkeillä.

”Ihmiset sanovat, että kognitiivinen harjoittelu joko toimii tai ei toimi. Me olemme osoittaneet, että kyse on siitä,  miten aivoja harjoittaa”, tutkimuksen johtaja Kara K. Blacker kertoo tiedotteessa.

”Tämä tehtävä (dual n-back) näyttäisi johtavan johdonmukaisimpiin tuloksiin ja vaikuttavan eniten aivojen suorituskykyyn.”

Tutkijat huomauttavat, että aivojumppa ei suoranaisesti tee ihmisestä älykkäämpää. Se kuitenkin parantaa koulu- ja työelämässä tarvittavia kykyjä.

”Tärkein oppitunti tutkimuksessa on, että intensiivisellä harjoittelulla todella voi vahvistaa kognitiota ja aivojen toimintaa. Emme kuitenkaan vielä täysin ymmärrä miksi ja miten”, toteaa tutkimuksen toinen kirjoittaja, neurotutkija professori Susan Courtney.

Tutkijoiden seuraava tavoite on selvittää, mistä dual n-back -metodin teho tarkalleen johtuu, jotta sen hyödyt voidaan optimoida tulevaisuudessa.

Lisää aiheesta John Hopkinsin yliopiston tiedotteessa. Tutkimus on julkaistu Journal of Cognitive Enhancement -tiedejulkaisussa.