Niilin lähde oli eurooppalaisille mysteeri aina 1850-luvulle asti, sillä vain harva tutkija uskaltautui lähteä kartoittamaan vaarallista Afrikkaa.

Nykyisin Niilin tiedetään saavan alkunsa kahdesta päälähteestä, valkoisesta ja sinisestä niilistä, jotka yhdistyvät Sudanin pääkaupunki Karthumin kohdalla.

Valkoisen Niilin alkulähde on Victorianjärvi ja siihen virtaavat joet. Sininen Niilin alkulähteenä on pidetty Etiopian Tanajärveä, mutta myöhemmin sen ensimmäisten pisaroiden on väitetty syntyvän sen lähellä sijaitsee läheisen Gish Abayn kaupungin lähteissä.

Niilin uskotaan olleen olemassa ainakin 25 miljoonan vuoden ajan. Nyt Lancasterin yliopiston geologit venyttävät sen historiaa miljoonia vuosia pidemmälle. Niilin maa-ainesta analysoineiden tutkijoiden mukaan Niilistä oli muodostunut merkittävä joki noin 31 miljoonaa vuotta sitten.

”Niili on maailman pisin joki, ja sen syntyajankohdan määrittäminen on todella jännittävää!”, tutkimusprojektin johtaja Yani Najman iloitsee.

Niilin iän määrittäminen on kuitenkin ollut geologeille hankalaa, sillä joen mukanaan kuljettama vanhin sedimentti sijaitsee nykyisin useiden kilometrien syvyydessä sen suistossa.

Aiheesta uutisoiva New Scientist kirjoittaa, että vain öljy-yhtiöt ovat poranneet alueella näin syvälle, eivätkä ne pidä löytöjensä jakamisesta. Vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen energiayhtiö BP suostui viimein jakamaan Niilin suistosta nostamansa näytteet tutkijoiden kanssa.

Näytteitä analysoituaan tutkijat huomasivat hiekan mineraalien vastaavan Etiopian ylämaiden – josta Sininen Niili alkaa – mineraalikoostumusta.

Havainto tarkoittaa siis sitä, että Niili virtasi Etiopiasta Välimereen jo 31 miljoonaa vuotta sitten.

Tutkimus on julkaistu Earth and Planetary Science Letters -tiedejulkaisussa.