Brittiläiset ja venäläiset tutkijat ennustavat, että maapallon ilmastoa saattaa viilentää seuraavina vuosikymmeninä uusi minijääkausi.

Tutkijoiden tekemä matemaattinen malli Auringon magneettikentän muutoksista viittaa siihen, että auringon aktiviteetti saattaa alkaa väliaikaisesti laskea vuodesta 2021 lähtien.

Sky News kertoo, että matematiikan professori Valentina Zharkova Northumbria Universitystä on laventanut aiempaa venäläistutkimusta, jossa on ennustettu Auringon tuottamien kahden magneettisen aallon liikkeitä.

Zharkova väittää, että hänen mallinsa tarkkuus on 97 prosenttia, ja siinä on mukana aiempia minijääkausia. Ennusteen mukaan auringon aktiviisuudessa on tulossa harvinainen ajanjakso, jolloin auringonpilkkuja ei ole tulossa käytännössä lainkaan. Viimeksi tällainen tapaus oli vuosien 1645 ja 1715 välisenä aikana, jolloin Euroopassa oli minijääkautena tunnettu ajanjakso. Tuo ajanjakso tunnetaan Maunderin miniminä.

Zharkova kuitenkin varoittaa, että mallia ei voi käyttää todisteena siitä, että tällä kertaa tulee uusi minijääkausi, koska ilmaston lämpenemisen vaikutus voi olla voimakkaampi.

”Toivon, että tämän vaikutus kumoaisi ilmaston lämpenemisen, jolloin ihmiskunta ja Maa saisivat 30 vuotta lisäaikaa saasteongelmien selvittämiseen”, Zharkova sanoo Sky Newsin mukaan.

Auringonpilkkujen määrä vaihtelee 11 vuoden sykleissä. Zharkovan tutkimuksessa on tarkasteltu kahden Auringon tuottaman magneettisen aallom yhteisvaikutusta: niistä toinen on lähellä pintaa ja toinen syvemmällä.

Mallin mukaan seuraavan syklin huipulla vuonna 2022 nämä aallot kumoavat jo osin toisiaan, ja vuosina 2030-luvun syklissä ne kumoavat täysin toisinsa, mikä vähentää auringon aktiviteettia jopa 60 prosenttia.

Ennalleen tilanne palaa 2040-2050-luvulla.

Zharkovan tutkimus aiheesta on ilmestynyt Astronomy & Geophysics -julkaisussa.

Aurinko ei kuitenkaan ole suinkaan ainoa asia, joka vaikuttaa ilmastoon. Euroopan ilmastossa on ollut voimakkaita muutoksia viimeksi kuluneiden 3 000 vuoden aikana, kuten 1300-luvulta alkaen 1800-luvulle jatkunut ”pieni jääkausi”, jolloin ilmasto kylmeni huomattavasti.

On kuitenkin ollut epäselvää, mikä on aiheuttanut näin isoja muutoksia Euroopan ilmastossa. Cardiffin yliopiston äskettäin julkistama tutkimus antaa asiaan lisävalaistusta.

Viimeksi kuluneiden vuosituhansien aikana kylmien ajanjaksojen lisäksi Euroopassa on ajoin ollut niinkin lämmintä, että viinitarhat ovat kukoistaneet Isossa-Britanniassa ja Walesissä.

Näitä suuria ilmastonvaihteluita selittävät tutkimuksen mukaan todennäköisesti Pohjois-Atlantin merivirtaukset.