Metaanin vapautuminen arktisista järvistä voi kiihdyttää ilmastonmuutosta merkittävästi. Tähän tulokseen ovat päätyneet tutkijat Alaskan yliopistosta. Tutkimus on tällä viikolla julkaistu Nature Communications -lehdessä.

Tutkijoiden mukaan havainnolla voi olla merkitystä jopa vallitseviin malleihin ilmastonmuutoksen etenemisestä.

Tällä hetkellä ikiroudan sulamisesta vapautuvat kaasut eivät ole laskelmissa mukana. Syynä on se, että järvien pieni koko tekee niiden sisällyttämisen laskelmiin haastavaksi.

Järvistä voi tutkijoiden mukaan vapautua metaania huomattavasti nopeampina pyrskähdyksinä kuin asteittain sulavasta maaperän ikiroudasta. Tutkijoiden mielestä metaanin vapautuminen on väistämätön tapahtuma jo tällä vuosisadalla.

”Muutamien senttimetrien sulamisen sijasta, mikä on tavallista maaperässä, olemme nähneet, kuinka 15 metriä ikiroutaa on sulanut 60 vuodessa järvien alta Goldstreamin laaksossa Kanadassa”, kertoo apulaisprofessori Walter Anthony Alaskan yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus keskittyy hiileen, joka on sitoutunut ikiroutaan termokarstijärvien alle. Termokarsti on syntynyt ikiroudan sulamisesta. Se on yleensä soista maata, jossa on kumpuja, painaumia ja pyöreähköjä sulamisjärviä.

Järvet kiihdyttävät niiden alla olevan ikiroudan sulamista laajenevissa järvissä. Näin niissä tarjoutuu ravintoa mikrobeille, jotka tuottavat kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksia ja metaania.

Tutkijat analysoivat termokarstijärviä Alaskassa ja Siperiassa 12 vuoden ajan. He mittasivat järvien kasvamista ja metaanimääriä, jotka pulppusivat pintaan.

Kenttätutkimuksen havainnot liitettiin kaukokartoitukseen kahden viime vuoden aikana. Näillä perusteilla tutkijat arvioivat, että järvien sulamisaktiivisuus voi mahdollisesti kaksinkertaistaa hiilen vapautumisen ikiroutaisesta maasta vuoteen 2050 mennessä.

Metaanikuplia jäässä lammessa, joka sijaitsee Fairbanksissa Alaskassa.