Maanjäristysten tutkimiseen käytettäviä seismografisia laitteita voisi käyttää norsujen suojelemiseen salametsästäjiltä. Oxfordin ja Bristolin yliopistojen tutkijaryhmä on havainnut, että norsujen askelista ja ääntelystä voi päätellä, milloin ne tuntevat olevansa vaarassa.

”Meille oli yllätys, miten voimakkaasti norsujen ääni saa maan värisemään. Se on verrattavissa niiden kävelyn aiheuttamaan tärinään. Norsujen ääntely voi välittyä maata pitkin kauas, jopa kauemmas kuin ilmateitse”, tutkimusta johtanut Beth Mortimer kertoo.

Mortimerin tutkijaryhmä äänitti Keniassa norsujen ääniä ja seurasi niiden käyttäytymistä eri tilanteissa.

Geofyysikko Tarje Nissen-Meyer uskoo, että laajalle aluelle asennettujen seismisten anturien avulla voitaisiin havaita ja seurata norsujen käyttäytymistä.

Värähtelyjä pystyttiin havaitsemaan enimmillään useiden kilometrien päässä, mutta muun muassa maaperän ominaisuudet vaikuttivat asiaan.

Odottamaton havainto oli, että myös norsujen lähistöllä olevien ihmisten äänenkäyttö vaikutti siihen, miten kauas eläinten ääni kantoi. Tutkijat päättelivät, että ihmisen läsnäolo häiritsi norsujen viestintää.

Tutkimukseen osallistunut geofyysikko Tarje Nissen-Meyer uskoo, että laajalle aluelle asennettujen seismisten anturien avulla voitaisiin havaita ja seurata norsujen käyttäytymistä.

”Tiedon pohjalta voisi tehdä tietokonepohjaisen järjestelmän, joka havaitsisi norsujen hätääntyneen käytöksen ja viestinnän esimerkiksi salametsästäjien lähestyessä. Jos tämä yhdistetään ilmasta ja maasta tehtäviin näköhavaintoihin, metsänvartijat saavat tietoa tilanteista, joissa norsut ovat vaarassa”, hän kaavailee.

Tutkimus julkaistiin Cell-lehti.