Voikukan siemenet lentävät menetelmällä, jonka tieteilijät eivät uskoneet toimivan todellisessa maailmassa, kertoo Nature-tiedelehdessä julkaistu brittiläisen Edinburghin yliopiston tutkimusraportti.

Joidenkin eläinten, lentokoneiden tai siementen lentäessä ilmavirta on kosketuksissa siipiin tai siipien tapaisiin pintoihin, minkä seurauksena syntyy kiertävän ilman pyörteitä.

Kyseiset pyörteet voivat auttaa ylläpitämään niitä voimia, jotka nostavat eläimen, koneen tai siemenen ilmaan.

Tiedepiireissä on luultu, että irrallinen pyörre olisi liian epävakaa ollakseen olemassa luonnossa.

Kevyet voikukan siemenet kuitenkin käyttävät näitä juuri ja juuri siemenen pinnan ylle ilmestyviä pyörteitä noustakseen ilmaan.

Siemenellä on sen keskiöstä ulospäin levittäytyviä säikeitä, jotka muistuttavat polkupyörän pinnoja. Nämä säikeet näyttäisivät tutkijoiden mukaan olevan keskeisessä roolissa lentoonlähdössä.

”Monilla hyönteisillä on samankaltaisia rakenteita siivissään tai jaloissaan, mikä viittaa siihen, että erillisten pyörteiden hyödyntäminen lentämisessä tai uimisessa voi olla verrattain yleistä”, kertoi tutkimusta johtanut, Edinburghin yliopiston tohtori Naomi Nakayama lehdistötiedotteessa.

Brittitieteilijät halusivat tietää, miten harjaksiset siemenet pysyvät ilmassa ottaen huomioon sen, että ne eivät näytä yhtään muiden kasvien, kuten vaahteran siipimäisiltä, perinteiseen lentämiseen kykeneviltä siemeniltä.

Tutkijat laittoivat voikukan siemeniä pystysuoraan tuulitunneliin. He käyttivät laseria niiden hiukkasten valaisemiseen, jotka edesauttoivat havainnollistamaan siemenen ympäristön ilmavirtaa.

Siementen yllä leijailevat pyörteet tulivat esiin.

”Avonaisen tilan määrä siemenen pinnojen välissä näyttäisi olevan syy näiden irrallisten pyörteiden vakauteen”, sanoi tutkimusryhmän jäsen, Edinburghin yliopiston tohtori Cathal Cummins lehdistötiedotteessa.

Tieteilijät saivat selville, että ”pinnojen” läpi kulkevan ilman ja siemenen ympärillä kulkevan ilman väliset paine-erot luovat pyörteen.

Naomi Nakayaman mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että voikukan siemenillä on aina 90–110 säiettä. Johdonmukainen harjasten määrä vaikuttaisi olevan hyvin tärkeä ominaisuus.

Tutkijaryhmä askarteli pieniä erimallisia ”pinnoja” jäljitteleviä piikiekkoja.

Testattuaan eri kokoisilla ”pinnojen” välisillä raoilla varustettuja kiekkoja tuulitunnelissa kävi ilmi, että vain lähimpänä ehtaa siementä olevat kiekot pystyivät pitämään pyörteen koossa. Mikäli ”pinnojen” välikköjen määrä oli edes kymmenen prosenttia vähemmän kuin oikeassa siemenessä, pyörre horjui.

Katso Nature-tiedelehden video aiheesta alta!