Sulawesin saaren luolassa Indonesiassa on asunut ihmislaji  jo 50 000 vuotta sitten. Aiemmin on arvioitu, että ihmislajin matka kohti Australiaa olisi tapahtunut alueella vasta 26 000 tai 16 000 vuotta myöhemmin. Ihmislajin epäillään myöhemmin kadonneen.

Tutkijaryhmä Griffith-yliopistosta Australiasta on saanut aihetta koskevan artikkelin PLOS ONE -tiedejulkaisuun. Siitä uutisoi Daily Mail.

Sulawesin saaren uskotaan yleisesti olleen varhaisten ihmisten reitillä.

Leang Burungin luola kalkkikivessä on ollut jo pitkään merkittävä todiste varhaisten ihmisten levittäytymisestä Wallacealle. Se tarkoittaa Indonesian saariryhmää, jonka erottavat syvän veden salmet Aasian ja Australian mannerjalustoista.

Australialainen tutkimusryhmä löysi uutta materiaalia Leang Burungin luolasta. Tutkijat kaivoivat kolme metriä syvemmälle kuin vuonna 1975 oli edetty. Tuolloin määriteltiin, että ihminen olisi edennyt seuduille 25 000–34 000 vuotta sitten.

Tutkijat löysivät todisteita muinaisista työkaluista ja eläimistä. Ajoitus tehtiin niiden perusteella. Esineistössä oli muun muassa riipus, joka oli tehty paikallisen eläimen, hirvisian hampaasta.

Tutkijat arvioivat, että ihmiset mukauttivat uskonnollisia tapojaan alueella tapaamiensa uusien eläinlajien mukaan.

Nyt tehty löytö eroaa lähistön 40 000 vuotta sitten luolamaalauksia tuottaneesta kulttuurista. Siksi tutkijat arvioivat, että nyt tehdyn löydön ihmiset olivat eri lajia.

Luolan varhaisimpien asukkainen identiteetti jää kuitenkin vielä arvoitukseksi. Laajemmalla alueella tehdyt löydöt viittaisivat siihen, että luolan asutti sittemmin sukupuuttoon kuollut ihmislaji.