Eroja ihmisten älykkyydessä on tähän asti selitetty pääosin tiettyjen aivoalueiden välisillä eroavaisuuksilla.

Frankfurtin Goethe-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että älykkäiden ihmisten aivot on myös ”johdotettu” tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietyt aivoalueet kommunikoivat keskenään tehokkaammin, kun samaan aikaan joidenkin aivoalueiden välinen kanssakäyminen on hyvin rajallista.

Tutkijat kuvansivat kolmensadan henkilön aivoja magneettikuvilla. Analysoituaan kuvia tutkijat huomasivat, että ihmisen aivot on järjestetty toimivaksi kokonaisuudeksi hieman sosiaalisten verkostojen tapaan.

Sosiaalisten verkostojen tavoin myös aivot koostuvat useista aliverkoista, kuten perheestä ja ystäväpiireistä. Aliverkkojen – aivojen tapauksessa aivoalueiden sisäisten ”moduulien” – jäsenet ovat tiiviimmässä yhteydessä keskenään kuin mitä ne ovat eri verkkojen kanssa.

Tutkijat huomasivat, että älykkäiden ihmisten kohdalla tietyt aivoalueet kommunikoivat tiiviimmin toisten alueiden kanssa välittäen informaatiota tehokkaammin aliverkkojen välillä.

Toisaalta älykkäiden ihmisten aivot osoittivat myös pienempää kommunikaatiota joidenkin aivoalueiden välillä. Tämän uskotaan suojaavan henkilöä harhauttavalta tai merkityksettömältä informaatiolta.

”Uskomme, että havaitsemamme ominaisuudet älykkäissä ihmisissä auttavat meitä keskittymään ja toisaalta vaimentamaan epäoleellista informaatiota”, toteaa tutkimuksen johtaja Ulrike Basten.

Basten pitää mahdollisena, että aivojen tehokkaampi suorituskyky voi olla synnynnäinen ominaisuus. Hän kuitenkin huomauttaa, että kognitiivisesti haastavat tehtävät voivat parantaa aivojen verkostojen positiivista kehitystä.

”Ottaen huomioon sen, mitä tiedämme älykkyydestä tällä hetkellä, kaikkein todennäköisintä on se, että älykkyyteen vaikuttavat kummatkin seikat.”

Aiheesta lisää yliopiston tiedotteessa. Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -tiedejulkaisussa.