Saccharomyces cerevisiae – eli tuttavallisemmin leivinhiiva – on kenties maailman yleisin hiivalaji. Sitä tavataan kaikkialla maapallolla.

Leivän ja oluen lisäksi S. cerevisiae elää luonnossa esimerkiksi puun kaarnassa, marjojen pinnassa ja jopa ihmisen varpaassa.

Ranskalaiset geneetikot Gianni Liti ja Joseph Scacherer ovat keränneet eri puolilta maailmaa näytteitä S. serevisiaesta viiden vuoden ajan. Sekvensoituaan eristäytyneitä hiivapopulaatioita he huomasivat villinä elävän leivinhiivan perimän vaihtelevan suuresti eri alueilla.

Yli tuhat hiivanäytettä analysoituaan tutkijat ovat melko varmoja siitä, että Saccharomyces cerevisiaen syntykoti on Kiinassa. Aiheesta uutisoi The Atlantic.

Tutkijat tulivat tähän päätelmään huomattuaan, että Kiinan edustalla sijaitsevilla Taiwanin ja Hainanin saarella elävien hiivakantojen geneettiset eroavaisuudet ovat suuremmat kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä.

Hypoteesi perustuu samanlaiseen ajatteluun kuin ihmislajin kohdalla. Ihmislajin uskotaan syntyneen Afrikassa, sillä Afrikan ihmispopulaation geneettinen diversiteetti on suurin maailmassa.

Tutkijat yllättyivät myös tavasta, jolla hiivapopulaatiot poikkeavat toisistaan. Sen sijaan, että kantojen väliset erot johtuisivat samassa geenissä esiintyvistä koodieroista, merkittävämpi tekijä kantojen välisissä eroissa selittyy sillä, kuinka monta kertaa tietty geeni toistuu perimässä.

Leicesterin yliopiston geneetikko Ed Louisin mukaan sama ilmiö voi päteä myös muiden lajien – jopa ihmisten – kohdalla. Kopiolukumuutosten selvittäminen ihmisen perimästä on kuitenkin huomattavasti haasteellisempaa, sillä ihmisen genomi on yksisoluista sientä 200 kertaa monimutkaisempi.

Geenitutkijat ympäri maailman ovat kuitenkin innostuneet ajatuksesta, eikä ihmisen perimän kopiolukumuutosten selvittämistä pidetä alkuunkaan mahdottomana.

”Kaikki hiivayhteisössä ovat tästä melko innoissaan”, toteaa Leuvenin yliopiston geneetikko Kevin Versrepen.

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedejulkaisussa. Aiheesta uutisoi The Atlantic -sivusto.