Suuri osa suomalaisista kulkee liikenteessä myönteisellä mielellä, ilmenee Liikenneturvan tiistaina julkistamasta kyselystä. Silti liikennekiukku on monelle tuttu käsite. Kun suomalaisia pyydettiin vertaamaan toisten kuljettajien käyttäytymistä omaan, arvioitiin toisten käyttäytyminen järjestelmällisesti huonommaksi.

Lähes kaksi kolmasosaa (65 prosenttia) Liikenneturvan kyselyyn vastanneista oli viimeksi autoa ajaessa myönteisellä mielellä liikenteessä. Vain kolme prosenttia kertoi fiiliksen olleen kielteinen. Joka seitsemäs (16 prosenttia) kertoi, että syy mielialaan johtui liikenteestä. Reilu neljäsosa tunnisti mielialan johtuvan perhe-elämästä tai ihmissuhteista ja kymmenesosa työstä.

”Liikennetilanteet tulevat eteen nopeasti ja menevät useimmiten myös nopeasti ohi. Jos tilanteessa koetaan olevan jotain epäselvää, virheellistä tai muuten tavallisuudesta poikkeavaa, tunteet voivat nousta pintaan nopeastikin”, Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen kommentoi tiedotteessa liikenneraivotilanteita.

”Moni voi nostaa keskisormen pystyyn moitteena toisen käyttäytymiselle. Eleen kohteeksi joutunut voi kuitenkin tulkita sormimerkin raivostumisena ja provosoitua, jolloin noidankehä on valmis. Negatiiviseksi koettu palaute voidaan ottaa vastaan myös tyynesti. Jos itsellä hermostuttaa tai kiehahtaa, tärkeintä on pitää oma käytös järkevänä. Tunteiden heräämiselle ei voi mitään, mutta niiden vaikutuksia voi hallita.”

Liikenneturvan kysely kertoo, että käsitys siitä, miten toiset kuljettajat huomioivat muita tiellä liikkujia, on järjestelmällisesti huonompi verrattuna arvioon omasta käytöksestä.

”Ennakko-olettamukset ja stereotyypit korostuvat silloin, jos sattuu virhe. Oma töpeksintä nähdään vahinkona, mutta toinen kuljettaja on piittaamaton pölvästi. Paitsi tilanteen turvallisuuden, myös oman itsen kannalta olisi edullisempaa tulkita tilanteita positiivisesti”, Kaistinen sanoo.

Kun Liikenneturva kysyi suomalaisilta autoilevilta näiden suojatiekäyttäytymisestä, yli yhdeksän kymmenestä kertoi hidastavansa aina tai usein hyvissä ajoin ja antavansa tilaa kävelijälle, joka on aikeissa ylittää suojatien.

Muiden autoilijoiden käyttäytyminen tulkittiin kuitenkin huomattavasti tiukemmin. Vain 43 prosenttia autoilijoista koki, että toiset auton kuljettajat hidastavat hyvissä ajoin ja antavat tilaa kävelijälle, joka on aikeissa ylittää suojatien.