Voimakas aurinkomyrsky sai kymmeniä merimiinoja räjähtämään yllättäen vuonna 1972 Vietnamin sodan loppuvaiheilla, ilmenee äskettäin julkistetusta tutkimuksesta. Aiheesta kirjoittaa muun muassa Gizmodo.

Kesällä 1972 Yhdysvaltain merivoimat asettti joukon Destructor-merimiinoja lähelle strategisesti tärkeitä satamia Pohjois-Vietnamissa. Muutamaa viikkoa myöhemmin, elokuun 4. päivänä vuonna 1972 yhdysvaltalaissotilaat näkivät, että Hai Phongin eteläpuolella noin 20–30 miinaa räjähti noin 30 sekunnissa. Myös noin 25–30 muuta miinaa luultavasti räjähti, koska alueella nähtiin mutaista vettä.

Puolustusvoimilla ei ollut aluksi selitystä sille, miksi miinat olivat räjähtäneet. Lähes heti asiantuntijat osasivat kuitenkin epäillä Auringon aiheuttamia häiriöitä, ilmenee vastikään julkiseksi tulleista merivoimien dokumenteista.

American Geophysical Unionin julkaisemassa Space Weather -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa kerrotaan tarkemmin miinojen räjähdyksistä ja sen syistä.

Räjähtäneet miinat olivat magneettisia merimiinoja, joita on käytetty jo ensimmäisessä maailmansodassa. Kun laiva kulkee sen yli, miina havaitsee muutoksen magneettikentässä, ja tämä laukaisee räjähdyksen.

Räjähdysten jälkeiset tutkimukset vahvistivat sen, että aurinkomyrskyn synnyttämät magneettikentän häiriöt aiheuttivat miinojen räjähtämisen. Nyt uudessa tutkimuksessa näitä tutkimuksia on analysoitu uudestaan ja saatu vahvistettua aurinkomyrskyjen vaikutus miinojen räjähtämiseen.

Elokuussa 1972 mitattiin erittäin voimakasta Auringon aktiviteettia. Elokuun toisen ja neljännen päivän välisenä aikana auringonpilkku MR 11976:stä lähti kohti Maata Auringon soihtuja, koronan massapurkauksia sekä varautuneita hiukkasia. Koronan massapurkaus saavutti Maan ennätysmäisen nopeasti 14 ja puolessa tunnissa, kun yleensä massapurkaus matkustaa Maahan yksi tai kaksi päivää.

Massapurkauksen nopeutta selittää se, että kaksi aikaisempaa purkausta Auringosta elokuun toisena päivänä puhdisti reitin Maahan, mikä johti ”ultranopeaan” purkaukseen elokuun neljäntenä päivänä. Sama purkaus aiheutti myös häiriöitä sähköverkossa ja lennätinlinjoissa.

”Todistusaineiston perusteella esitämme, että elokuun 4. päivänä vuonna 1972 tapahtunut myrsky oli Carrington-luokan myrsky”, tutkijat kirjoittavat.

Carrington-myrskyllä tutkijat viittaavat vuonna 1859 tapahtuneeseen voimakkaaseem aurinkomyrskyyn. Jos samanlainen myrsky tapahtuisi nyt, se voisi aiheuttaa isoja häiriöitä satelliitteihin muun muassa sähköverkkoihin. ”Carringtonin tapaus” rikkoi silloisia viestintälinjoja ja jopa synnytti revontulia Meksikossa ja Kuubassa asti.