Max Planckin evoluutioantropologisen instituutin tutkijat ovat löytäneet Euroopasta vanhimpia koskaan löydettyjä luolamaalauksia.

Luolataiteen kerrotaan ajoittuvan vähintään ajalle 20 000 vuotta ennen nykyihmisen saapumista Eurooppaan. Tutkijoiden mukaan tämä on osoitus siitä, että nykyihmisiä edeltäneet neandertalinihmiset olivat taiteilijoita siinä missä mekin.

Tutkijat analysoivat kolmen Espanjassa sijaitsevan luolan seinämaalauksia uudenlaisen, maalausten karbonaattien isotooppeja analysoivan ajoitustekniikan avulla.

Neandertalinihmiset käyttivät ”monitahoista symbolista kommunikaatiota”, joka johti myöhemmin kielelliseen kehitykseen.

Luolien punaisella ja mustalla värillä tehdyt maalaukset esittävät eläimiä sekä ihmisten käsiä ja työkaluja. Tutkijoiden mukaan seiniin maalatut kädenjäljet on maalattu käden muotoisen kaavaimen avulla, mikä on ”selkeä merkki tarkoituksella tehdystä taiteesta.”

Ajoitusmenetelmän avulla tutkijat määrittivät luolamaalausten iäksi vähintään 64 800 vuotta.

Aikaisemmat fossiililöydöt ovat osoittaneet, että neandertalinihmiset olivat ainoa Euroopassa tuohon aikaan elänyt ihmisensukuinen laji. Nykyihmisen on arvioitu saapuneen Eurooppaan vasta 20–25 tuhatta vuotta myöhemmin.

Tutkijoiden mukaan maalaukset on tehty 25 000 vuoden pituisella ajanjaksolla, mikä viittaa siihen, että kyseessä ei ole vain yhden taiteellisesti poikkeuksellisen kyvykkään kiertelevän neandertalitaiteilijan työn tulos – pikemminkin pitkäaikainen perinne. Tutkimusraportti on julkaistu Science-tiedejulkaisussa.

Toisessa, Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan tutkijat raportoivat neljännestä espanjalaisesta luolasta löytämistään koristelluista äyriäisten kuorista.

Myös koristellut kuoret ovat peräisin ajalta huomattavasti ennen nykyihmisten saapumista Eurooppaan. Niiden arvioidaan olevan noin 115 000 vuotta vanhoja.

Tutkijoiden mukaan simpukat osoittavat neandertalinihmisten haalineen symbolistista materiaa. Simpukoilla on saattanut olla määritetty arvo valuutan tapaan, mikä viittaa siihen, että neandertalinihmiset käyttivät ”monitahoista symbolista kommunikaatiota”, joka johti myöhemmin kielelliseen kehitykseen.

Havainto on merkittävä, sillä vanhimpien Afrikasta löydettyjen symbolististen esineiden on arvioitu olevan noin 92 000 vuotta vanhoja, ja niiden uskotaan olleen varhaisten nykyihmisten tekemiä.

”Luolamaalaukset ja koristellut esineet eivät jätä kysymystäkään siitä, etteivätkö neandertalinihmiset olisi pystyneet samanlaiseen symbolistiseen ajatteluun kuin varhaiset nykyihmisetkin”, tutkijat toteavat.

Tutkijat ehdottavatkin, että neandertalinihmisten kyky symbolismiin ei syntynyt nykyihmisten Eurooppaan saapumisen mukana. Sen sijaan se olisi periytynyt kummallekin lajille niiden yhteiseltä esi-isältä.