Norjalaisen Stavangerin yliopiston tutkimus selvitti syitä sille, miksi tytöt suoriutuvat peruskoulussa huomattavasti poikia paremmin lukutaitoa mittaavissa testeissä, kuten kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa Pirlsissä  ja Pisa-tutkimuksessa.

Erot ovat tutkimuksen mukaan selkeitä kaikissa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen (OECD) jäsenmaissa. 16–24 vuotiaille suunnatussa Piaac-tutkimuksessa, joka mittaa laajasti aikuisten perustaitoja, sukupuolten välinen kuilu lukutaidossa on kuitenkin hävinnyt.

Tutkijoiden mukaan 5-luokkalaisille teetettävässä Pirls-tutkimuksessa erot ovat huomattavia, mutta suurin ero lukutaidossa on Pisa-kokeen tuloksissa 15-vuotiailla.

Aiemmissa tutkimuksissa teoriat, joiden mukaan naispuolisten parempi suoriutuminen olisi peruja korkeammalle älykkyysosamäärälle tai tyttöjä suosiville opetusmetodeille on jo tyrmätty.

Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet syyksi sitä, että tytöiltä vaaditaan ja odotetaan poikia parempia tuloksia.

Syynä kokeet

Kirjallisuuden tutkijat Oddny Judith Solheim ja Kjersti Lundetræ Stavangerin yliopistosta tutkivat eroja Pirls, Pisa ja Piaac -kokeiden välillä. Tutkijat totesivat, että kouluikäisille teetettävät kokeet eroavat Piaac-kokeesta merkittävällä tavalla.

Pisa ja Pirls -kokeissa on paljon pitkiä, kuvaavia ja kertovia tekstejä. Tutkimuksien mukaan tytöt ovat poikia parempia lukemaan tällaisia tekstejä. Miespuoliset ovat puolestaan taitavampia tulkitsemaan graafeja, kaavakkeita ja mainoksia. Tytöt suoriutuvat paremmin myös fiktionaalisia aiheita käsittelevistä teksteistä, mutta vastaavaa eroa ei ole huomattu faktatekstien kohdalla.

Piaac-kokeessa erilaisia tehtäviä on määrällisesti saman verran, mutta kaikki kokeen tekstit perustuvat faktoihin. Tytöt ovat myös taitavampia vastaamaan tehtäviin kirjoittamalla. Piaac-kokeessa vastataan monivalintakysymyksillä. Tämä voi siis selittää sen, miksi sukupuolien välinen ero lukutaidossa häviää aikuisiässä.

Norjalaistutkijat esittävät myös motivaatiota osatekijäksi poikien huonommalle menestykselle – etenkin yläasteiässä. Poikia on tyttöjä vaikeampi saada motivoitua lukemaan tekstejä huolellisesti. Pojat ovat myös taipuvaisempia kyseenalaistamaan annetun tehtävän tarkoituksen. Jos he kokevat tehtävän aiheettomaksi, se tehdään helposti puolilla valoin.

Monet OECD-maat ovat nostaneet sukupuolten välisen eron lukutaidossa opetusjärjestelmän kehityskohteeksi. Tutkijoiden mukaan heidän tutkimuksensa olisi syytä ottaa huomioon kokeita suunniteltaessa:

”Meidän täytyy selvittää kuvaako Piaac yleistä lukutaitoa paremmin kuin Pisa ja Pirls, vai antaako se miespuolisille etua. Haasteena on selvittää, miten voimme kehittää lukutaitoa mittaavia kokeita, jotka kuvaavat tarkasti lukutaitoa sukupuolesta riippumatta. Se antaisi meille paremman pohjan sen määrittämiseksi, onko poikien lukutaidosta todella syytä olla huolissaan vai ei.”