Yhdysvaltain hallitus etsii uusia linjoja autojen polttoainekulutuksen säätelemiseksi. Nobelin palkintoa ei ainakaan näillä näkymillä uusilla suunnitelmilla voiteta.

”Tarvitsemme tuntuvan parannuksen liikenteen polttoainekulujen pienentämiseksi, muttei turvallisuuden kustannuksella”, sanoo Bushin hallituksen liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Jeffrey Runge. Hänen mukaansa suurikokoiset henkilöautot ja tila-autot ovat kaikkein turvallisin tapa ihmisten siirtämiseksi paikasta toiseen. ”Mutta CAFE-standardien vuoksi suuret henkilöautot ovat kadonneet autotehtaiden mallistoista”, hän valittaa.

Siinä se on, tulevan uudistusehdotuksen kivijalka. Bushin hallitus ottaa peliin turvallisuuskortin, jonka avulla se yrittää saada nykyistä suurikokoisempia autoja yhdysvaltalaiseen katukuvaan ja samalla romuttaa koko liittovaltion kattavan vanhan yhtiökohtaisen keskikulutusjärjestelmän.

Autojen polttoaineenkulutusta on ohjailtu Yhdysvalloissa 1970-luvun puolivälistä lähtien pikkupiirtojaan myöten monimutkaisella, niin sanotulla CAFE-standardilla (Corporate Average Fuel Economy), joka määrää kuuden suurimman valmistajan myymien autojen yhtiökohtaisen keskikulutuksen. Vuodesta 1985 lähtien se on ollut henkilöautojen osalta 8,55 l/100 km. ”Light-truck”-kategoriassa sallitaan tuntuvasti suurempi keskikulutus eli 11,4 l/100 km.

Sekään ei ole ihme, että yhä lisääntyvän maastureiden ja niihin rinnastettavien autojen suosion vuoksi yhdysvaltalaisten autojen keskikulutus on tällä hetkellä suurin pariinkymmeneen vuoteen. Luokittelun lisäksi nykyisen lain suoraan polttoainelukemiin liittyvät erilaiset bonukset ja rangaistukset tekevät CAFE:sta monimutkaisen lakilabyrintin. Asia tuskin selkiytyy kevään kuluessa esittelyyn ehtivän ja mallivuoden 2008 autoja koskevaksi kaavaillun uuden lain myötä.

Toistaiseksi tiedot hallituksen uudesta lakiehdotuksesta ovat hajanaisia, mutta, kuten sanottu, perusajatukset ovat selvillä. Niitä on mietitty ja sommiteltu jo kuukausien ajan yhteistyössä yhdysvaltalaisten tieliikenne-, energia- ja ympäristöhallinnoista vastaavien virastojen toimesta. Lyhyesti sanoen uudessa suunnitelmassa halutaan siis painottaa turvallisuutta.

Yhden ajatusmallin mukaan tähän voitaisiin pyrkiä kulutusvaatimuksia muuttamatta vaihtamalla joidenkin autotyyppien, esimerkiksi farmareiden luokitusta henkilöautoista light truck -kategoriaan ja vastaavasti siirtämällä sieltä joitakin autotyyppejä henkilöautoluokkaan. Kuulostaa hyvin teoreettiselta ja byrokraattiselta, mitä se onkin.

Ilmassa on jo ennen lakimuutoksen esittelyä koko joukko ihmetteleviä kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä kuuluu, miksi vaivautua miettimään monimutkaisia keinotekoisia teoreettisia vaihtoehtoja ja pönkittämään byrokratian rattaita, kun ongelma on jo kauan sitten ratkaistu: nostetaan polttoaineen hinta eurooppalaiselle tasolle, ja annetaan sen jälkeen kuluttajien itsensä päättää, millaisella autolla he haluavat ajaa.

(Tiivistelmä Jukka Sihvosen artikkelista TM 9/03), s. 72-73)