Helsinki on moniin maailman pääkaupunkeihin verrattuna hyvin matalasti rakennettu. Sen siluetista puuttuvat pilvenpiirtäjät ja korkeat tornitalot.

Tällä hetkellä Helsingin – ja samalla Suomen – korkein asuinrakennus on Vuosaareen vuonna 2006 valmistunut 87,5 metriä korkea Cirrus.

Kaupunkisiluetti on kuitenkin hiljalleen muuttumassa – paitsi Helsingissä, myös muissa suurissa väestökeskittymissä, kuten Espoossa ja Tampereella. Yli satametrisiä tornitaloprojekteja on parhaillaan käynnissä useita.

Korkeiden tornitalojen paloturvallisuutta on pohdittu syvällisesti.

Keväällä 2019 valmistuu Helsingin Kalasatamaan nouseva 134-metrinen Redin Majakka, joka on ensimmäinen kuuden tornitalon kokonaisuudesta. Myös esimerkiksi Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljän tornitalon kokonaisuutta. Niistä korkeimman on määrä ylettyä 145 metriin.

Kun korkeammista asuinrakennuksista tulee yleisempiä, monien mieleen nousee kysymys: Ovatko ne turvallisia tulipalon sattuessa? Miten asukkaat evakuoidaan rakennuksen ylimmistä kerroksista, kun pelastuslaitoksen korkeimmat nosturit yltävät vain 67 metriin?

Helsingin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakalan mukaan koko rakennuksen evakuointi tulipalotilanteessa ei ole tyypillisesti tarpeellista.

”Normaalikorkuisessa kerrostalossa perusperiaate tulipalossa on, että mikäli omassa huoneistossa tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tulipaloa tai savua, asukkaita ohjeistetaan pysymään omassa huoneistossaan. Tämä hyväksi todettu logiikka pätee edelleen nyt, kun Suomeenkin alkaa nousta korkeita tornitaloja”, aiemmin palomestarina toiminut Hakala kertoo.

Hakalan mukaan korkeiden tornitalojen paloturvallisuutta on pohdittu syvällisesti. Paloviranomaiset ovat tiiviisti mukana työryhmissä, joissa mietitään korkeiden rakennusten turvallisuusteknisiä ratkaisuja.

Ideana on, että talon oma tekniikka pystyy pitämään asukkaat turvassa.

Taiteilijan näkemys Kalasataman Redin kaupunkikuvasta. (Kuva: SRV)

Mitä korkeammalle mennään, sitä tiukemmat ovat rakennus- ja paloturvallisuusmääräykset. Tulenkestävät materiaalit ja automaattiset sammutusjärjestelmät pitävät asukkaat turvassa riittävän kauan, että palomiehet ehtivät paikalle. Uusissa rakennuksissa on paloeristetty hissi, jolla pelastusviranomaiset voivat liikkua nopeasti kerrosten välillä.

Jokainen huoneisto, kerros ja kerrosten läpimenevät tilat on osastoitu omiksi palo-osastoikseen, jotta kuumuus ja savu eivät pääse leviämään kuin pienelle alueelle. Korkeissa tornitaloissa täytyy myös olla kaksi toisistaan erillistä porraskäytävää.

palavien materiaalien käyttäminen ulkorakenteissa on kielletty. Esimerkiksi Lontoossa viime kesänä palanut ja 71 ihmishenkeä vaatinut tornitalo syttyi kauttaaltaan liekkeihin helposti palavan eristelevyn ansiosta.

Tavallisten palovaroittimien lisäksi korkeissa tornitaloissa jokaisessa huoneistossa on oma sprinklerijärjestelmä. Ilmanpaineella huolehditaan siitä, että savu ei pääse pakenemaan huoneistosta. Savunpoisto toimii automaattisesti.

Ideana on, että talon oma tekniikka pystyy pitämään asukkaat turvassa.

”Kun korkeiden rakennusten pelastussuunnitelmaa ollaan käyty läpi, olemme tulleet siihen tulokseen, että palavaan kohteeseen ulkoa päin hyökkääminen ei ole ensisijainen taktiikka. Vaikka valtavien nosturien rakentaminen olisi siis mahdollista, niiden tuomiseen pelastustilanteeseen liittyy epävarmuustekijöitä, kuten liikenne- ja sääolosuhteet.”

”Siksi turvallisuusjärjestelmät on parasta rakentaa kiinteästi rakennukseen. Esimerkiksi sammutusvedet saadaan kerroksista, sillä letkujen vetäminen pohjatasosta on hyvin raskasta.”

Hakala huomauttaa, että monimutkaisten turvajärjestelmien hallinta ja ylläpito tuo kiinteistönhoitoon omat haasteensa. Järjestelmät täytyy pitää toimintakunnossa koko rakennuksen eliniän.

”Ei auta, jos ne toimivat tupaantuliaissa jos ne ovat kymmenen vuoden kuluttua epäkunnossa.”

”Rakennukseen muuttavat ihmiset ovatkin suuri muuttuja paloturvallisuuteen liittyen. Asukkaiden pitäisi pystyä toimimaan oikein hätätilanteen sattuessa. Väärä toimintamalli johtaa nopeasti katastrofiin. Jos ihminen esimerkiksi pakenee palavasta asunnostaan ja jättää oven auki, savu leviää nopeasti rappukäytävään.”

Paloturvallisuuden puutteen vuoksi tornitaloon ei siis kannata jättää muuttamatta.