Eduskunta hyväksyi kesäkuun lopulla uuden autoverolain, joka tulee voimaan jo 1. syyskuuta.

Taustalla on uuden päästömittaustavan aiheuttama muutos veroperusteena käytettävissä CO2-päästöissä. Uudella autoverotaulukolla pyritään pitämään verotaso ennallaan ja välttämään hintamuutoksen aiheuttamat markkinahäiriöt.

Suuripäästöisten autojen vero ja hinnat kuitenkin todennäköisesti nousevat.

Syyskuun alusta lähtien kaikkien uusien autojen kulutus ja päästöt on ilmoitettava uuden WLTP-menetelmän (Worldwide harmonized Light Vehicles Test Procedure) mukaan mitattuna.

Uusi normi on ollut käytössä jo 1.9.2017 lähtien uusien automallien tyyppihyväksynnässä. WLTP syrjäyttää vuodesta 1990-lähtien käytössä olleen NEDC-mittaustavan (New European Driving Cycle), joka on jo aikansa elänyt.

Autojen todelliset ajon aikaiset päästöt ja kulutus eivät tässä yhteydessä kasva, ainoastaan niiden normin mukainen määrittelytapa vaihtuu.

Kirjoitimme mittaustavan muutoksesta viime syksynä.

Vaikka NEDC-mittaus kyllä antaa jokseenkin vertailukelpoisia päästö- ja kulutuslukemia, autovalmistajat ovat oppineet optimoimaan autonsa mittaustavan mukaiseksi ja käyttämään hyödykseen kaikki normiin jääneet porsaanreiät.

Siten valmistajan ilmoittamat ja todelliset kulutukset vastaavat huonosti toisiaan. Uudella, aiempaa pidemmällä ja vaativammalla WLTP-testillä mitatut kulutus- ja päästöarvot ovat entistä realistisempia.

WLTP:llä mitattu CO2-päästö on keskimäärin 21 prosenttia suurempi kuin NEDC:llä mitattu. Tähän tulokseen on päätynyt EU-komission oma tutkimuslaitos JRC (Joint Research Center).

Ja väärinkäsitysten välttämiseksi: Autojen todelliset ajon aikaiset päästöt ja kulutus eivät tässä yhteydessä kasva, ainoastaan niiden normin mukainen määrittelytapa vaihtuu.

WLTP:n tuottamat korkeammat CO2-arvot tuottavat ongelmia erityisesti maissa, joissa auton hankinnan ja/tai käytön verotus perustuu kokonaan tai osittain CO2-päästöarvoon.

Suomessa asia on erityisen kriittinen, koska sekä auto- että ajoneuvovero ovat päästöperustaisia. Yli puolessa EU-jäsenmaista CO2-päästö vaikuttaa tavalla tai toisella autojen verotukseen.

Pienipäästöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveroa on tällä hallituskaudella alennettu asteittain, ja ellei autoverotaulukkoa muutettaisi, uusi päästömittaustapa tuhoaisi veronalennukset.

Valtiovarainministeriö kuitenkin vei jo keväällä eduskuntaan esityksen uudesta autoverolaista. Se sisältää uuden autoverotaulukon, jossa verotaso alenisi keskimäärin 22 prosenttia syyskuun alusta alkaen. Tämän seurauksena autojen hinnat pysyisivät käytännössä ennallaan. Myös vuoden 2019 alkuun sovittu veroalennus tulee huomioitua samassa taulukossa.

Vanha ja uusi mittaussykli vertailussa

⬛ Oranssi käyrä on vanha korostuneen kulmikas nopeussykli. Uusi sykli on rytmitykseltään paljon luonnollisempi ja etenkin luokan 3 versiona huomattavasti nopeampi.

Tosin laki kompensoi mittaustapamuutoksen vaikutuksen vain alle 137 g/km päästäviltä autoilta. Siitä ylöspäin kompensaatio vähenee ja häipyy kokonaan päästön 250 g/km kohdalla.

Toisin sanoen esimerkiksi NEDC:n mukaan 245 g/km päästävän ja nyt noin 203 000 euroa maksavan Mercedes-AMG E63:n vero voisi nousta nykyisestä runsaasta 80 000:sta lähes 100 000 euroon, mikäli sen WLTP:n mukainen päästö olisi 20 prosenttia korkeampi.

Eräiden arvioiden mukaan uusi verotaulukko lisää entisestään kiinnostusta käytettyjen autojen maahantuontiin. Niistä valtaosa on tyypillisesti suurehkoja premium-merkkisiä dieselautoja. Kaikkien käytettynä tuotujen autojen keski-ikä on yhdeksän vuotta, mutta kolmasosa on 1–5-vuotiaita, jotka autokaupan edustajien mukaan ovat vaihtoehtoja uusille autoille.

Laskennan perusteena on käytetty aiemmin mainittua, JRC:n tekemää simuloitua WLTP- ja NEDC-mittaustapojen vertailua. Tämä tutkimus sisältää kuitenkin lukuisia epävarmuustekijöitä. Se perustuu vain 26 auton mittaukseen, joiden perusteella vaikutuksia on simuloitu.

Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry on tehnyt oman selvityksensä todellisiin, jo ilmoitettuihin WLTP-päästöihin perustuen.

Automallit edustavat EU-maiden keskiarvoa vuodelta 2015. Se ei ota huomioon esimerkiksi sitä, että valmistajat ovat jo suunnitelleet autoja WLTP-normia vastaaviksi, jolloin ero saattaa jäädä pienemmäksi.

Toisaalta Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry on tehnyt oman selvityksensä todellisiin, jo ilmoitettuihin WLTP-päästöihin perustuen.

Tämä aineisto sisältää 717 automallia, jotka on tyyppihyväksytty tämän vuoden aikana. Niiden sanotaan edustavan noin 30 prosenttia Suomessa myytävistä automalleista. Tämän selvityksen perusteella ero mittaustapojen välillä olisi jopa 29 prosenttia.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vielä syksyn kuluessa verolain vaikutusta ja tarvittaessa tekee korjaavan esityksen, mikäli verotaulukko ei osoittaudu veroneutraaliksi todellisten WLTP-päästöarvojen mukaan.

Eduskunnassa lakia myös muutettiin siten, että ennen syyskuun alkua tilattuihin uusiin autoihin voidaan soveltaa myös NEDC-arvoja. Näin ostaja voi varmistua, että saa uudelle autolleen edullisimman verokohtelun, eikä autokauppaan välttämättä tarvitse rynnätä elokuun aikana.

Lisäkiemuran asiaan tekee niin kutsuttu takaisinlaskenta, jossa WLTP-mitatut tulokset muunnetaan NEDC-arvoiksi. Tätä tarvitaan ensisijaisesti siksi, että voidaan seurata EU-tasolla valmistajakohtaisten CO2-päästövaatimusten toteutumista.

Takaisinlaskenta on käytössä siirtymävaiheessa ajalla 1.9.2017–31.12.2020.

Kuluttaja ei voi tietää, onko ilmoitettu NEDC-kulutus- ja päästöarvo mitattu tai laskettu.

Vuoden 2021 alkuun saakka tyyppihyväksyntä tehdään WLTP-tuloksesta lasketun NEDC-arvon perusteella, ja vasta sen jälkeen siirrytään puhtaasti WLTP-perusteeseen. Myös Suomessa verotus tehdään WLTP-tyyppihyväksytyissäkin malleissa takaisinlasketun NEDC-arvon perusteella vielä elokuun loppuun saakka.

Takaisinlaskenta tehdään JRC:n kehittämällä CO2MPAS-työkalulla. Mitattuihin NEDC-arvoihin verrattuna takaisinlasketut arvot ovat osoittautuneet keskimäärin yhdeksän prosenttia korkeammiksi, mutta tässäkin on suurta vaihtelua automallien kesken.

Edes kaksi saman WLTP-päästöarvon dynamometrimittauksessa saanutta autoa eivät välttämättä saa samaa laskettua NEDC-arvoa, koska tulos riippuu niin monista parametreista. Kuluttaja ei myöskään voi tietää, onko ilmoitettu NEDC-kulutus- ja päästöarvo mitattu tai laskettu.

Suomi on ensimmäinen maa, jossa verotusperusteeksi otetaan suoraan WLTP-perusteinen lukema. Päätös on ryhdikäs, joskin se sisältää aimo annoksen pimeään sukeltamista.

Päätös myös vaatii aktiivista seurantaa, jotta tässä vaiheessa lähinnä valistuneisiin arvauksiin perustuvaa verotaulukkoa voidaan säätää oikean datan perusteella. Seuranta ei saisi unohtua eduskunnan vaihtuessa ensi vuonna.

Auton ostoa harkitsevan kannattaa siis seurata WLTP:n mukaisia päästölukemia. Jos kiinnostavan automallin vero on nousemassa, kannattaa tilaus hoitaa tämän vuoden puolella.

Muutoksen vaikutus autojen hintoihin on tässä vaiheessa osittain arvailua. Ennen syyskuuta läheskään kaikilla autokaupoillakaan ei ole käytössään hinnastoja tai työkaluja, joiden avulla asiakkaalle voitaisiin kertoa auton lopullinen hinta. Mutkikkaaksi asian tekee se, että lisävarusteet ja rengaskoko vaikuttavat autoyksilön CO2-päästöön ja sen myötä veroon entistä enemmän.

Voisi kuitenkin olettaa, että heti syyskuussa alle 150 g/km päästävien autojen hinnat tuskin juurikaan muuttuvat.

WLTP tapauskohtaisesti joko nostaa tai laskee veroa, ja autokauppa saattaa myydä auton vanhaan hintaan, vaikka vero nousisi. Valmistajatkin saattavat tulla tässä tilanteessa taloudellisesti vastaan.

Tilanne alkaa syksyllä selkiytyä automaahantuojille ja -myyjille, joten todennäköisesti vuodenvaihteessa hinnastoihin tulee isompia säätöjä.

Auton ostoa harkitsevan kannattaa siis seurata WLTP:n mukaisia päästölukemia. Jos kiinnostavan automallin vero on nousemassa, tilauksen tekemistä tuskin kannattaa viivyttää ainakaan vuodenvaihteen yli. Isopäästöinen auto saattaa kallistua heti syyskuussa, joten jos jostain syystä sellainen on kiikarissa, kannattaa olla nopea.

Myös vuotuinen ajoneuvovero on muuttumassa, mutta laki astuu voimaan 1.1.2019 ja se alkaa vaikuttaa 1.1.2020 alkaen kannettavasta verosta. Myös ajoneuvoverolain CO2-perustainen verotaulukko on laadittu sillä ajatuksella, että mittaustavan muutos ei vaikuttaisi veron määrään.