Renessanssitaiteilija Leonardo da Vincin (1452–1519) taitavuuden perimmäisistä syistä on löydetty jälleen uusi hypoteesi.

Visuaalisen hermotutkimuksen professori Christopher Tyler analysoi kuutta teosta, jotka ovat todennäköisesti muotokuvia tai omakuvia Leonardosta. Niiden perusteella tutkijat päättelivät, että taitelijalla on saattanut olla silmissään karsastus.

Teoksista kaksi oli veistosta, kaksi maalausta ja kaksi piirrosta.

Silmien karsastus olisi Tylerin mukaan saattanut vaikuttaa taiteilijan näköhavaintoihin. Tutkijan mukaan jossain karsastustapauksissa ”vaeltavan silmän” näkökyky on vaimentunut. Näin näkö tuottaisi ikään kuin ”yksisilmäisen” havainnon.

Tämän seurauksena Leonardon oli ehkä helpompi hahmottaa, kuinka kolmiulotteisen havainnon ja tilan voi esittää kaksiulotteisella pinnalla kuten maalauskankaalla tai freskoissa kirkkojen seinillä ja katoissa.

Tylerin artikkeli on ilmestynyt lehdessä JAMA Ophthalmology. Hän kuvaa menetelmänään olleen analysoida pupillien asentoa tutkituissa taideteoksissa. Niistä Tyler havaitsi, että silmissä oli taipumusta eksotropiaan, jossa yksi tai molemmat silmät kääntyvät ulospäin.

Karsastusta on esitetty myös Rembrandtin ja Picasson hahmotuskyvyn syyksi. Mitään näistä ei kuitenkaan voida osoittaa todeksi.

Aiheesta uutisoi Live Science.