Matkapuhelimien muotoilu ja tyyliseikat ovat muodostumassa yhä tärkeämmiksi tekijöiksi tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Usein ensivaikutelma puhelimesta saavutetaan ulkonäöllä ja sillä, millainen se on käyttää. Uusimmat gsm-kamerapuhelimet ovat taskukokoisia viihdekeskuksia, joiden muotoilun määrää iso näyttö. Moni puhelin saattaa näyttää jo enemmän kameralta kuin kännykältä.

* LG L1100 * Motorola V620 * Motorola V3 * Nokia 6260 * Nokia 6670 * Nokia 7260 * Philips 755 * Samsung SGH-E800 * Samsung SGH-P510 * Siemens SL65 * Sony Ericsson S700i

Markkinoiden kehityksestä on nähtävissä, etteivät pelkät tekniset innovaatiot välttämättä enää puhuttele ostavia asiakkaita. On paljon käyttäjiä, jotka valitsevat puhelimensa pitkälti sen ulkonäön perusteella. Tällä hetkellä maailmalla suosituimpia ovat simpukkamalliset puhelimet, jotka asettuvat puhekäytössä mukavasti poskelle ja kokoon taitettuna hyvin taskuun tai naisen käsilaukkuun.

Tämänkertaisessa vertailussamme valtaosa on jo taittuvilla kansilla varustettuja simpukkapuhelimia. Samsung SGH-P510:ssä läppäkansi jopa aukeaa ja sulkeutuu pienen sähkömoottorin avustamana. Samsung SGH-E800 ja Siemens SL65 ovat liukukannellisia malleja. Sony Ericsson S700i:ssä näppäimistö saadaan esiin puhelimen kansia linkkuveitsen tapaan kääntämällä. Kannet kiinni taas laite näyttää enemmän digikameralta kuin kännykältä.

Puhelimen toiminnot ja erikoisominaisuudet asettavat omat vaatimuksensa laitteen ulkonäölle ja muotoilulle. Multimediakäyttöön suunnitelluissa kuvapuhelimissa tunnusomaista on iso näyttö. Nokia 7260:n ulkomuoto ja rohkea kuviointi viittaavat reilut puoli vuosisataa taaksepäin, iloiselle 1920-luvulle. Ehkä kovimmat tyylipisteet kerää ohut, kokonaan metallikuorinen ja metallisilla kalvonäppäimillä varustettu Motorola Razr V3.

Näyttävien kuorien sisältä paljastuu myös tavallista peruskännykkää paremmin varusteltuja puhelimia. Tämän päivän kännykkä voi olla myös radio, videonauhuri, mp3-musiikkisoitin ja nettiselain. Lähes kaikista löytää myös äänikomennot, sanelimen sekä internet-sähköpostin.

Eniten puhelimissa on satsattu kuva- ja kameratoimintoihin ja tuntuu, että kännykästä ollaan tosissaan tekemässä korviketta ainakin pokkaritasoiselle digikameralle. Muutamissa kennon tarkkuus yltää jo megapikseliluokkaan. Kameran tuottama jälki riittää jo hyvin puhelimen omalta näytöltä katsottavien kuvien ja mms-multimediaviestien tuottamiseen. Parhaimpien mallien näyttöjen värintoistokyky yltää jo yli 262 000 väriin.

Osaavissa käsissä kamerapuhelimella saa jo varsin kohtuullisia kymppikuvan kokoisia tulosteita vaikka valokuva-albumiin. Kuvia voi käyttää erinomaisesti myös nettisivuilla. Mutta tekemistä löytyy vielä kamerakennon tarkkuuden parantamisen lisäksi runsaasti muun muassa kameroiden optiikassa.

Pyrimme mittauksilla selvittämään kunkin puhelimen lähetinosan antennin kautta säteilemän tehon sekä vastaanottimen herkkyyden GSM 900- ja 1800-verkossa. Käytännössä matkapuhelimien välinen ero kuuluvuudessa tulee esiin paitsi maastossa, usein myös rakennusten pohjakerroksissa, joissa epäherkkä tai lähetinteholtaan pieni puhelin kuuluu tavallista huonommin tai ei pelaa ollenkaan.

Parhaimmissa etenkin valmiustilan virrankulutus on saatu kutistettua lähes olemattomaksi. Laite pysyy toimintakunnossa ilman uudelleen latausta jopa lähemmäs pari viikkoa. Monipuolisimmissa malleissa etenkin iso näyttö, näytön valaistus, kamerakäyttö, usein tapahtuva kuvien katselu, nettiyhteys tai modeemikäyttö syövät sähköä runsaasti.

(Tiivistelmä Raimo Ylösen ja Ilkka Herttuan artikkelista TM 20/04, s. 30-43)