Värinäyttö, kamera, digitaalikuva ja jopa video ovat lyömässä itsensä läpi myös kännyköissä. Minkä tahansa hetken tai tunnelman jakaminen ystävien kesken käy siellä missä tapahtuu. ”Heti Lintsille! Täällä on hyvä meininki!” Uusia kuvapuhelimia kannattaa pitää muutenkin silmällä. Näytön värit tuovat uutta ilmettä myös itse puhelimelle. Vanha, harmaa kapula alkaa vaikuttaa suorastaan kivikautiselta.

Motorola T720i

Nokia 3650

Nokia 6800

Nokia 7250

Samsung SGH-V200

Samsung SGH-S300

Siemens SL55

Siemens M55

Sony Ericsson T610

Sony Ericsson P800

Tämän kesän kuumimpia hittejä ovat ilman muuta uudet värinäyttöiset kuvapuhelimet. Monipuolisilla MMS-multimediaominaisuuksilla varustetuilla puhelimilla lähetettyihin viesteihin saa liitettyä tekstin lisäksi digitaalisia kuvia, ääntä ja parhaimmillaan jopa lyhyitä videoesityksiä. Kuvaviestintää varten monissa uusimmissa kännyköissä on jo sisäänrakennettuna tai ainakin lisälaitteena saatavana digitaalikamera.

Vaikkei kamerakännykästä ainakaan vielä ole kilpailijaksi ”oikeille” digikameroille, se on matkapuhelimessa kuitenkin mainio lisä. Kamera ja sillä otettu kuva tuo keskinäiseen kommunikointiin lisäulottuvuuden, joka mahdollistaa entistä välittömämmän kokemusten ja ”fiilisten” jakamisen. Kuvan saa toimitettua paikan päältä juuri silloin, kun tilanne on kuumimmillaan.

.

Tällä hetkellä operaattoreilla ja laitevalmistajilla on vielä tekemistä siinä, kuinka ihmiset saadaan omaksumaan uuden tavan viestiä. Kuvaviestien lähettämisestä täytyy tulla yhtä helppoa kuin tekstiviestien näpyttelystä, jotta ne yleistyisivät. Ratkaisevaa on myös uusien kuvaviestipalveluiden oikea hinnoittelu. Varsinkaan nuorempaa väkeä on vaikea saada niistä innostumaan, jos jokainen yksittäinen lähetetty kuva maksaa maltaita.

Multimediaviesteille odotetaan voimakasta kasvua päätelaitteiden yleistyessä. Kovimman kasvun uskotaan ajoittuvan parille seuraavalle vuodelle. Toistaiseksi uusia kuvapuhelimia ja kamerakännyköitä on hankittu lähinnä värillisen näytön takia. Jopa paljon parjatut operaattoreiden WAP-palvelut ovat saamassa uutta potkua värikkäiden linkkien ansiosta.

Useimmat puhelimet ansaitsevat kiitosta jo värikkäästä graafisesta käyttöliittymästään. Siirtyminen eri toimintoihin käy näppärästi näytön kuvakkeista näppäimistön keskellä olevaa joystick-tyyppistä monitoimiohjainta kääntelemällä ja painelemalla. Jokaisen puhelimen perusominaisuuksiin kuuluu vähintään kello, laskin ja värinähälytin. GSM korvaa täydellisesti puhelinmuistiot ja kalenterit. Nykyisiin malleihin mahtuvat varmasti kaikki yhteystiedot, niin työ- kuin henkilökohtaisetkin numerot nimineen päivineen. Lähes kaikki puhelimet ovat jo kolmitaajuusmalleja. Meikäläisten GSM 900/1800 -verkkojen lisäksi laitteet toimivat myös yhdysvaltalaisissa GSM 1900 -puhelinverkoissa.

Varsin monesta puhelimesta löytää jo äänikomennot, ennakoivan tekstisyötön, sanelimen ja POP 3 -internet-sähköpostin. Useimmissa yhteys kannettavaan tietokoneeseen käy sekin joko infrapunaportin ja muutamissa jopa Bluetooth-yhteyden kautta. Nopean GPRS:n ja HSCSD-datan avulla verkkopalveluiden käyttö sujuu tavallista GSM:ää vikkelämmin. Matkapuhelin alkaa nykyisin olla varteenotettava vaihtoehto myös tietokoneen modeemina. Useimpiin malleihin on mahdollista ladata myös ulkopuolisia Java-sovelluksia. Java tarjoaa päätelaitteisiin avoimen ympäristön, johon voi imuroida ohjelmia, kuten esimerkiksi pelejä

Uusimmat puhelimet hämmästyttävät myös erinomaisilla soittoäänillään; nykypuhelin laulaa, haukkuu kuin koira tai ammuu kuin lehmä kesälaitumella, ja moniäänisten polyfonisten soittoäänien ansiosta kännykkä soi parhaimmillaan kuin pienimuotoinen orkesteri.

(Tiivistelmä Raimo Ylösen ja Ilkka Herttuan artikkelista TM 11/03, s. 38-47)