Yli miljoona suomalaista saa juomavetensä maailman pisimmästä yhtenäisestä kalliotunnelista eli Päijännetunnelista. Se on myös maailman toiseksi pisin tunneli.

120 kilometrin pituisen raakavesitunnelin veteen tukeutuvat Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula. Tunneli kulkee 30–100 metrin syvyydessä ja sen poikkipinta-ala on 16 neliömetriä.

Päijännetunnelin kartta. 1) Asikkalan selkä. 2) Kalliomäen jakelupumppaamo ja voimalaitos. 3) Korpimäen pumppausasema. 4) Silvolan tekojärvi

Tunnelin läpi ohjataan vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiota vettä. Sen virtaamakapasiteetti on 12 m³/s, mutta keskimääräinen vedenotto on vain 3,3 m³/s. Tunnelin virtaamaa käytetään myös sähköntuotannossa. Kalliomäen voimalaitos tuottaa sen avulla vuodessa 6–7 GWh sähköä.

Päijänteen Asikkalan selältä Vantaalla sijaitsevaan Silvolan tekojärveen kulkevan tunnelin suunnittelu aloitettiin 1960-luvulla, kun Vantaanjoen virtaaman pelättiin käyvän riittämättömäksi pääkaupunkiseudun kasvaneelle vedentarpeelle.

Silvolan tekojärvi toimii myös varmuusvarastona, jonka viiden miljoonan kuution vesimassa riittää kriisitilanteessa noin kuukaudeksi. Tilavuudeltaan kahden miljoonan kuution tunnelia voidaan myös käyttää tarvittaessa vesivarastona.

Peruskalliossa kulkevan tunnelin rakennusurakka alkoi joulukuussa 1973. Rakennustyöt suoritettiin kolmessa vaiheessa ja tunneli valmistui lopulta vuonna 1982.

Rakennelman kokonaiskustannukset nousivat 530 miljoonaan markkaan, mikä vastaa vuoden 2017 rahassa 235 miljoonaa euroa.

Tunnelin peruskorjaukset on suoritettu vuosina 2001 ja 2008. Seuraavan kerran korjaustarvetta odotetaan olevan aikaisintaan kolmenkymmenen vuoden kuluttua.

Vedenottamo ottaa vettä 215 metrin päästä Päijänteen rannasta, noin seitsemäntoista metrin syvyydestä. (Kuva: http://termiitti.com/paijannetunneli/)

Maailman pisimmän tunnelin kunnia kuuluu Yhdysvalloissa, New Yorkin kaupungissa sijaitsevalle Delawaren adveduktille. Vuonna 1945 valmistunut tunneli on 137 kilometriä pitkä ja se on vastuussa puolesta New York Cityn vedestä. Tunnelin halkaisija on 4,1 metriä.

Kiina suunnittelee kuitenkin tunnelia, joka jättäisi Päijännetunnelin ja Delawaren adveduktin varjoonsa, vaikka niiden kokonaispituudet laskisi yhteen.

Tuhat kilometriä pitkä vesitunneli ulottuisi eteläisestä Tiibetistä Luoteis-Kiinan Sinkiangin itsehallintoalueella sijaitsevalle Taklimakanin hiekka-aavikolle asti.

Suunnitellun tunnelin käyttökelpoisuutta ja tekniikkaa testataan Lounais-Kiinaan, Yunnanin maakuntaan parhaillaan rakennettavassa vesitunnelissa, joka sekin tulee olemaan 600 kilometriä pitkä.

Tekniikan Maailma kertoi Kiinan vesitunneleista syvällisemmin lokakuussa.

Päijännetunneli numeroina

  • Valmistusvuosi: 1982
  • Pituus: 120 km
  • Poikkipinta-ala: 16 neliömetriä
  • Tilavuus: 2 miljoonaa kuutiometriä
  • Vedenottosyvyys: 25 m
  • Vedenottamon siivilän silmäkoko: 0.5 mm
  • Virtaamakapasiteetti: 12 m³/s
  • Keskimääräinen vedenotto: 3,3 m³/s
  • Vuotuinen kokonaisvedenotto: n. 104,5 miljoonaa kuutiometriä
  • Vuotuinen itsetuotettu energia: n. 6-7 GWh
  • Veden matka-aika Asikkala-Vantaa: n. 9vrk

Lähde: http://termiitti.com/paijannetunneli/

Juttu julkaistu 21.1. Juttua päivitetty 22.1. kello 8:15. Korjattu tunnelin tilavuudeksi kaksi miljoonaa kuutiota litran sijasta. Samoin tunnelin virtaama korjattu 100 miljoonaksi kuutioksi litran sijasta. Tunnelin kokonaiskustannusarvio päivitetty vastaamaan vuoden 2017 rahaa.