Tehoja etsitään edelleen, mutta enää ei viilata eikä höylätä – ei ainakaan yksinomaan. Nykyviritykset tehdään siististi elektroniikkaa kutkuttelemalla. Miten ”ihmelastut” täyttävät annetut lupaukset?

Lastut ovat moottorin ohjauslaitteen sisälle vaihdettavia eprom-piirejä eli uudelleen ohjelmoitavissa olevia muisteja. Niihin on ohjelmoitu erilaisia sytytykseen ja polttoaineensuihkutukseen vaikuttavia ”käyrästöjä”, jotka valmistajan alkuperäisessä versiossa ovat aina kompromisseja useiden eri kriteerien välillä.

Tutkimme lastuja ottomoottorisen Audi A4 1,8 T quattron sekä dieselmoottorisen Audi A4 1,9 TDI:n avulla. Dieseliin kokeilimme myös erillistä PSI-tehoyksikköä, joka säätää ainoastaan polttoaineen ruiskutuksen määrää.

Audi A4 1,8 T quattron turbomoottorin antama teho tiedettiin varsin lämpötilaherkäksi. Niinpä autolla tehtiin ensin asiaa selventäviä maantiekokeita, joiden tulokset otettiin varsinaisissa dynamometrimittauksissa huomioon. Lisätehoa bensiinimoottoriin saatiin lastuilla korkeintaan seitsemän kilowattia, eli noin viisi prosenttia. Vääntömomenttia, joka kiihtyvyys- ja nopeusmittauksissa osoittautui jälleen kerran huipputehoa merkittävämmäksi eteenpäinviejäksi, saatiin lisättyä suhteessa hieman enemmän. Dieselmoottoriin teholastujen ja erillisen tehoyksikön vaikutus oli vielä huomattavasti suurempi.

Sen sijaan puheet polttoaineen kulutuksen pienenemisestä voidaan unohtaa. Teholastujen vaikutus oli lievästi päinvastainen, hieman yli litran lisäys sadalla kilometrillä. Ja ennen kuin ryntää autoaan virittelemään, on hyvä ottaa selvää myös autonvalmistajan takuun kattavuudesta. Kysyimme asiaa 14 maahantuojalta, ja vastaukset vaihtelivat laidasta laitaan. Ajoneuvohallintokeskuksen virallinen kanta on mutkikasta luettavaa, mutta pääpiirteissään se hyväksyy viritykset tietyin edellytyksin ja muutoskatsastuksen kautta.

(Lyhennelmä Hannu Lindellin artikkelista TM 8/99, s. 126-126)