Auton kojelaudassa radion ei tarvitse loistaa kuin riikinkukko. Radiokaupassa sen sijaan uuden autohifilaitteen on pakko olla myyvän näköinen, muuten se jää hyllyyn. Valmistajilla on kova haaste yhdistää ulkonäkö, käytettävyys ja korkea laatu. Kaikilta se ei onnistu, mutta yritykset paranevat kerta kerralta.

Yksinkertaisia autoradioita voi myydä suoraan auton kylkiäisenä sävy sävyyn kojelaudan kanssa sovitettuna, kun taas esittelytelineestä menevät kaupaksi värikkäät ja näyttävät yksilöt. Muotiin tuntuvat nyt tulevan näiden kahden yhdistelmät, joissa käyttömukavuus on säilynyt uusista monimutkaisista toiminnoista huolimatta.

Koska autoradioiden tehot ovat aina olleet pieniä, on jossakin vaiheessa muodostunut tavaksi liioitella niitä. Tällä hetkellä suurin valehtelija on Pioneer, joka lupaa tehoiksi jopa 4 x 45 W. Todellisuudessa luvut pienenevät vaivaiseen 14 wattiin, jolla kuitenkin saa autossa aikaiseksi jo hirvittävän mekkalan. Tämä onkin 13,8 voltin käyttöjännitteellä maksimiteho ilman että ääni säröytyy.

Autoradioiden tekninen suorituskyky on yhä paranemaan päin. Tämänkertaiset testilaitteemme ovat alhaisemmasta hintaluokastaan huolimatta vähintään yhtä hyviä kuin vuosi sitten testaamamme. Kehityksen myötä heikot merkit ovat myös kadonneet liikkeiden hyllyiltä lähes kokonaan, ja ostaja voi luottavaisemmin mielin lähteä etsimään omaansa.

Vertailun CD-autoradiot:

Blaupunkt Tokyo RDM 169 Panasonic CQ-RDP930LEN

Clarion DRX6575Rz Philips RC689 RDS

Grundig SCD 3390 RDS Pioneer DEH-P3000R

JVC KD-SX858R Sony CDX-C4850R

Kenwood KDC-5070R

(Lyhennelmä Henrik Weckströmin ja Raimo Ylösen artikkelista TM 8/99, s. 46-54)