Vaajakoskella valmistettava Tana on suomalaisilla kaatopaikoilla lähes ainoa kaatopaikkajyrämerkki, mutta se on kauhaissut melkoisen osan myös maailman jyrämarkkinoista. Koeajoimme Super Heavy Duty -luokan Tana G450:n.

Kaatopaikkajyrien maailmanmarkkinat eivät ole kappalemääräisesti valtavat. Vuosittain maailmassa myydään noin 500–600 jyrää, joista jopa yli 200 Pohjois-Amerikassa. Tällä hetkellä Tanalla ei USA:ssa ja Kanadassa ole myyntiedustusta, mutta markkina-alueen laajennus on suunnitteilla. Tana valmistaa vuodessa noin 50 jyrää, ja edustamillaan markkina-alueilla sillä on 18–20 prosentin markkinaosuus. Koeajamamme G450 on valmistajan toisiksi painavin laite. Sen kokonaispaino, 45 000 kiloa, jakaantuu melko tasaisesti etu- ja takatelan välille.

Nykyinen G-sarja esiteltiin vuonna 2002, ja sen tunnistaa rungon silhuetista. G-sarjassa hydrauliset ajomoottorit ovat suoraan telojen päissä. Tana valmistaa tällä hetkellä kuutta eripainoista mallia, joiden perusrakenne on kuitenkin sama Eroavaisuudet ovat dieselmoottorien koossa ja tehossa, ajomoottorien määrässä, puskulevyn leveydessä sekä telojen leveydessä ja painossa.

Käyttövoimansa jyrä saa suuresta kuusisylinterisestä ja 24-venttiilisestä turbodieselmoottorista. Tiedonsiirtoa tekniikan eri osien välillä helpottaa CAN-väylä, johon myös moottorin sisäinen säätötekniikka on kytketty. Niinpä hytin näytön kautta voi hallita koko jyrän tekniikkaa moottori mukaan lukien.

Moottorista ei ole mitään mekaanista yhteyttä voimansiirtoon, vaan koko jyrä toimii hydraulisesti. Telojen suurten pumppujen jälkeen on vielä pienempi pumppu, joka tuottaa painetta puskulevyn ja keskinivelen liikuttamiseen.

G450:ssä on ajomoottoreina neljä säätötilavuuksista moottoria, joiden jatkoksi on kytketty planeettavaihteistot. Nämä on kytketty telojen kumpaakin päähän.Teloja liikuttavat planeettavaihteistot välittävät suuria voimia, joten niiden lämpötilaa tarkkaillaan jatkuvasti hytin valvontanäytössä.

Jyrän runko on nivelletty keskeltä etu- ja takaosaksi. Niiden alla ovat telat, jotka muodostavat suurimman osan jyrän painosta. G450:n teloissa on kiinni 442 murskainpiikkiä. Piikin korkeus on uutena 200 milliä, josta kärkiosa on erikoiskovaa taottua kulutusterästä. Tästä huolimatta piikit kuluvat, ja uudet kärjet hitsataankin tilalle aika ajoin. Runko on nivelletty vain pystyakselin suunnassa, joten se on kiertojäykkä pituussuunnassa. Toisin sanoen telat ovat aina samassa linjassa.

Hytti on sijoitettu mahdollisimman etureunaan, jolloin näkyvyys eteenpäin on hyvä. Tästä seuraa myös se, että kuljettajan katse on aina menosuuntaan, sillä runko kääntyy etutelan mukana. Etenkin käännössä ja peruutuksessa tämä tuntuu aluksi oudolta, mutta logiikan oppii pian.

Taaksepäin näkyvyys ei sen sijaan ole peileistä huolimatta kovin mairitteleva. Lisävarusteena on onneksi saatavana peruutuskamera, joka on sijoitettu kuomuun takavalojen väliin.

Hallintatikkujen lisäksi jyrän hallintalaitteisiin kuuluu vain ryhmä katkaisijoita kuljettajan oikealla puolella sekä nestekidenäyttö, josta ilmenevät esimerkiksi planeettavaihteiden lämpötilat, moottorin käyntinopeus sekä mahdolliset varoitukset ja hälytykset. Jyrän käyttö on siis pääpiirteissään hyvin yksinkertaista ja suoraviivaista. Kymmeniä tonneja painavalla jyrällä ajamiseen pitää hetken totutella, mutta oikeastaan yllättävän lyhyen ajan. Ajotuntuma on kevyt, kun hallintalaitteina on kaksi joystick-tyyppistä tikkuohjainta, yksi kummallekin kädelle. Jalkoja ei jyrän ajamiseen tarvita ollenkaan.

Kovalla alustalla meno on jämäkkää, kaatopaikkajätteellä joustavan pehmeää. Jäte koostuu nykyään pitkälti muovisesta pakkausjätteestä, joka ei aina painu kiltisti kasaan ensimmäisellä jyräyskerralla. Muutamalla vedolla jyrän piikit ja paino kuitenkin latistavat jätekerroksen.

Jätteeseen jumittumisiakin tapahtuu joskus, jolloin hinausavuksi on kutsuttava muita työkoneita. Jumiutuminen on lähinnä kokemattoman kuljettajan ongelma, sillä jos teloja pyörittää paniikissa paikallaan, ne takuuvarmasti kaivautuvat alustaan, kunnes jyrän runko ottaa maakosketuksen.

Kun vertailua kilpaileviin jyrämerkkeihin ei ole suoritettu, eikä lähitulevaisuuden suunnitelmissakaan ole suuremman jyrävertailun järjestämistä, on vaikea sanoa, missä ovat Tanan mahdolliset heikkoudet verrattuna kilpailijoihin, missä taas sen vahvuudet. Muutaman erilaisilla alustoilla suoritetun koeajokerran jälkeen on kuitenkin todettava, ettei Tana G450 -jyrästä helposti löydy moitittavaa, vaan sillä ajaa ilokseen. Työntö- ja murskausteho näyttäisivät olevan kohdallaan, sillä tulosta syntyy nopeasti.

(Tiivistelmä Harri Domonyin artikkelista TM 9/05, s. 56-59)