Urheilullisten matkapyörien rintamalla käydään kovaa kilpailua. Tehot alkavat olla sporttipyörien luokkaa, ja myös ulkonäkö kertoo, että pyörillä niellään nopeita kilometrejä tarvittaessa paljonkin. Uutuutena tähän ryhmään on kiilannut BMW, joka haastaa pitkään luokkaa hallinneet japanilaiset kollegansa.

* BMW K 1200 S * Honda CBR 1100 XX Blackbird * Suzuki GSX 1300 R Hayabusa

Vertailun pyörät soveltuvat nopeaan matkantekoon kaksi päällä, kunhan matkatavaroita ei ole liikaa. Vääntävät moottorit tekevät ajamisesta helppoa myös suomalaisilla teillä. Vertailuryhmään olisi ehdottomasti kuulunut myös Kawasakin ZX-12R, mutta sitä ei testiin saatu.

Vertailupyörien voimanlähteet ovat hyvin samantapaisia. Nelisylinterinen, 16-venttiilinen moottori on asennettu poikittain alumiiniprofiilista valmistettuun runkoon.Jokapäiväiseen suorituskykyyn vaikuttaa huipputehoa enemmän moottorin tehoalue. Suzuki tuottaa eniten tehoa koko kierroslukualueella, ja sen vääntökäyrä on tasaisin. Vaikka BMW:n maksimivääntömomentti tulee ulos joukon suurimmalla kierrosluvulla, sen tehokäyrä kulkee koko ajan Hondan yläpuolella. Tehokkaimman Suzukin ja heikoimman Hondan välinen tehoero on 19,5 kilowattia.

Viime vuonna BMW esitteli tehokkaimman tuotantomoottoripyöränsä. Moottori on kallistettu eteenpäin nykyaikaiset 55 astetta, ja se kehittää vajaat 120 kilowattia.Etupyörän tuennassa teleskooppihaarukka on hylätty kokonaan. Duoleveriksi ristityssä ratkaisussa etupyörä on kiinni alumiinihaarukassa. Se kiinnittyy runkoon kahden päällekkäisen kolmiotukivarren avulla. Tähän pakettiin kiinnittyy yksi jousi/iskunvaimenninyksikkö. Voiman takapyörälle välittää BMW:ssä edelleen kardaani. Yksipuolinen tuenta on R 1200 GS -enduromallissa esitelty Paralever Evo. Perän nousemista kiihdytyksissä ja laskemista moottorijarrutuksissa hillitsee erillinen vivusto.

BMW on vertailun kevein pyörä, painoa on tankattuna 255,5 kiloa.

Vakiomallissa BMW:n etujousitus ei ole säädettävä. Takapäässä on jousen esijännityksen ja paluuvaimennuksen säätö. Koeajopyörässä oli lisävarusteena saatava ESA-kaukosäätö. BMW:ssä on tehostetut ABS-jarrut vakiovarusteena. Tehostin toimii sähköllä, ja jarrujen täydellinen toiminta edellyttää, että pyörässä on virrat päällä.

Hondan Blackbird on esitelty jo 1997. Hondaa on uudistettu maltillisesti, merkittävin uudistus oli kaasuttimien korvaaminen polttoaineen suihkutuksella vuonna 1999. Muita uudistuksia ovat olleet ajonesto ja digitaalinen mittaristo.

Hondassa on Dual CBS -yhdistelmäjarrut. Etujarrulla jarrutettaessa myös takapää jarruttaa ja päinvastoin. Ratkaisu tehostaa kokemattoman kuljettajan jarrutusta, kun pyörä pysähtyy hyvin pelkkää takajarrupoljintakin painamalla.

Hondan etujousitus hoituu perinteisen mallisella teleskooppihaarukalla, jossa ei ole säätömahdollisuuksia. Takaiskunvaimentimessa on vain esijännityksen ja paluuvaimennuksen säätö.

Suzukin Hayabusa esiteltiin vuonna 1999. Pyörän ulkonäkö jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Mallia on uudistettu vain vaihtamalla takarunko alumiinisesta teräksiseen vuonna 2001. Muut muutokset ovat olleet kosmeettisia. Huhuja täysin uudistetusta Hayabusasta on jo liikkunut – kuin myös Blackbirdistä.

Suzuki on vertailun ainoa erillisjarruilla varustettu pyörä. Jousitus on edessä ja takana säädettävä jousituksen esijännityksen, puristus- ja paluuvaimennuksen suhteen.

Vaikka testissä olleet pyörät eivät ole urheilupyöriä, jalkoihin niilläkään ei jää. Satasen vauhtiin pyörät ponkaisevat noin kolmessa sekunnissa, ja varttimaili taittuu reilussa kymmenessä sekunnissa. Nopeutta tällöin on yli 210 km/h. Esimerkiksi 600-luokan kilpuriaihiot jäävät kiihdytyksessä kirkkaasti taakse.

Moottoritievauhtia suoraan ajettaessa kaikki pyörät ovat vakaita. Tultaessa jyrkkään mutkaan alkaa eroja syntyä. Suzuki jää ensimmäisenä peränpitäjäksi tunnottomien jarrujen takia. Parhaat jarrut ovat BMW:ssä, kuljettajan ajoasento pysyy tehojarrutuksessa hyvin ryhdissä ja jarruttaminen on helpompaa.

Hondan yhdistelmäjarru säätää jarrupainetta etu- ja takapään välillä. Kovissa jarrutuksissa takapää pyrkii lukkiutumaan, ja perä pyrkii sivulle. Ilmiötä korostaa liian pehmeä etujousitus.

Suzukin jarrut ovat heikko esitys 300 km/h huippunopeudella varustettuun moottoripyörään. Etujarrun tuntuma on huono, ja kovassa vauhdissa puristusvoima kasvaa tarpeettoman suureksi. Jousitus sen sijaan toimii hyvin kovassakin ajossa.

BMW on nopeassa ajossa yllättäjä, se pesee japanilaiskilpailijansa. Bemarin jousitus ei lähde heijaamaan missään vaiheessa, ja pyörän luonteen huomioon ottaen mutkanopeudet ovat hyviä. Ajoasento nopeassa ajossa ei ole paras mahdollinen, koska takapuoli on alhaalla ja kädet ylhäällä. Kaarreajo Hondalla on luontevaa ja pyörään oppii luottamaan nopeasti. Ajoasentoa mahtuu muuttamaan, menohaluja hillitsevät pehmeä jousitus ja aikaisin loppuvat kallistusvarat.

Suzuki on pettymys nopeassa kaarreajossa. Epätasaisesti toimiva polttoaineensyöttö tekee tasakaasulla ajamisesta vaikeaa. Kun moottori on voimakas, vedosta moottorijarrutukselle siirtyminen ja päinvastoin kesken kaarteen aiheuttaa ajolinjamuutoksia ja takapyörän tahatonta luistelua. Pyörään ei uskalla luottaa tarpeeksi.

Suzukin takapenkki on matkustajalle mukavin. Takana olevasta kiinnipitoraudasta saa hyvin otteen, ja penkki on tarpeeksi leveä, eikä se ole myöskään liian korkealla. Ajettavuus kuormattuna ei kuitenkaan ole BMW:n luokkaa.

Hondassa matkustajan tilat ovat Suzukin tasoa. Matkustaja näkee hyvin eteen ja sai jarrutuksissa tukea sekä kiinnipitoraudasta että tankista. Ajettavuus on joukon huojuvinta. Suurissa heitoissa takajousituksen vaimennuskyky loppuu, ja heitot tuntuvat läpi.

BMW:n touring-henkinen maine antoi etukäteen olettaa, että pyörä on kuin tehty kaksi päällä ajamiseen. Matkustusmukavuus on kuitenkin joukon heikoin. Matkustajan kiinnipitokahvat ovat sivulla, joten niistä kiinni pitämällä asento on hutera. Mukavuutta heikentää myös matkustajaan iskeneet pyörteet.

Kaikkiin vertailun pyöriin saa laukkutelineet ja kovat sivulaukut. BMW:n alkuperäiset sivulaukut ovat laajennettavat, ja ne sulautuvat hyvin pyörään. Hondaan saa sivulaukkutelineet maahantuojalta, Suzukiin vain perälaukkutelineen. Suzukiin sivulaukkuja tarvitseva saa telineet ja laukut tarvikevalmistajalta.

(Tiivistelmä Janne Tervolan artikkelista TM 16/05, s. 44-50)