Kymmenen vuotta sitten joukko tutkijoita väitti löytäneensä kivikauden aikaisia työkaluja kreikkalaisella Kreetan saarella. Monet muut arkeologit suhtautuivat skeptisesti löytöihin, joiden väitettiin olevan yli 130 000 vuotta vanhoja. Siitä lähtien tutkijat ovat kuitenkin löytäneet lisää todisteita kivikauden merenkulkijoista ja siitä, että ensimmäiset Välimeren saarten asuttajat eivät olleet nykyihmisiä, vaan neandertalinihmisiä.

Tutkijat luulivat pitkään, että kyky rakentaa ja käyttää vesikulkuneuvoja syntyi vasta maanviljelyn keksimisen myötä. Vanhin koskaan löydetty vene on vain 10 000 vuotta vanha, ja vanhimmat fyysiset todisteet avomeren ylityksestä ovat peräisin vasta 2 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

On kuitenkin tiedossa, että nykyihmisen edeltäjä, Homo erectus, ylitti jo miljoona vuotta sitten useita kilometrejä merta nykyisen Indonesian alueella. On myös tiedossa, että nykyihminen rantautui Australiaan jo yli 65 000 vuotta sitten, mutta näistä saavutuksista ei ole olemassa fyysisiä todisteita.

Sen sijaan Välimeren alueella tehdyt viimeaikaiset löydöt osoittavat merkkejä suunnitelmallisesta navigoinnista. Löydöt viittaavat voimakkaasti siihen, että merenkulkuun vaadittuja kognitiivisia ja teknologisia taitoja on ollut myös nykyihmisen edeltäjillä, kertoo Las Vegasin yliopiston arkeologi Alan Simmons, joka taannoin esitteli yleiskatsauksen viimeaikaisista löydöistä Amerikan arkeologian yhdistyksen (Society for American Archaeology) kokouksessa

Teoria pohjautuu vuonna 2008 ja 2009 Kreetalta tehtyihin löytöihin. Bostonin yliopiston arkeologi Curtis Runnelsin ja Providence Collegen taidehistorian professori Thomas Strasserin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä löysi satoja kivityökaluja lähellä Plakiaksen eteläistä rannikkokylää.

Esineet muistuttavat Homo erectusin yli miljoona vuotta sitten kehitettämiä Acheulin kulttuurin työkaluja, joita myös neandertalilaiset käyttivät noin 130 000 vuotta sitten.

Sen jälkeen mahdollisia neandertalilaisten esineitä on kaivettu esiin useilla saarilla, mukaan lukien Naxosin saaren Stelidassa. Naxos sijaitsee 250 kilometriä Kreetan pohjoispuolella Egeanmerellä. Kirveet ja terät muistuttavat Moustier-kulttuurin työkaluja, joita neandertalilaiset ja modernit ihmiset käyttivät noin 200 000-50 000 vuotta sitten.

Sen määrittäminen, mitkä nykyiset saaret ovat todella saaria kymmeniä tuhansia vuosia sitten, ei kuitenkaan ole helppoa, koska se riippuu maanliikkeestä ja laajemmista merenpinnan muutoksista, kertoo Thessalonikin Aristoteles-yliopiston arkkitehti Nikos Efstratiou. Egeanmeren Limnoksen saarella hänen ryhmänsä löysi hänen mielestään paleoliittisen metsästysleirin, joka on yli 10 000 vuotta vanha. Mutta hän ei voi vielä olla varma, oliko Limnos jo silloin eristyksessä mantereelta.

Muut arkeologit ovat valmiita ottamaan huomioon mahdollisuuden, että ihmiset ja heidän sukulaiset kulkivat merille tuhansia vuosia aikaisemmin kuin mitä oli luultu. ”Olimme erehtyneet vakavasti”, myöntää professori Runnels. Jos hänen kollegansa ovat oikeassa, ”meret eivät olleet niin ylitsepääsemättömiä kuin luulimme”.