Volvo valmistaa tällä hetkellä henkilöautoja Ruotsissa ja Belgiassa sekä kolmessa tehtaassa Kiinassa. Lisäksi Intiassa ja Malesiassa on kokoonpanotehtaat.

Moottoritehtaat ovat Ruotsissa ja Kiinassa. Myös korikomponenteille on oma tehtaansa Ruotsissa.

Nyt valmistuspaikkojen joukkoon liittyy myös USA, kun Ridgevilleen Etelä-Carolinan osavaltioon, noin tunnin ajomatkan päähän Charlestonista avattiin uusi tehdas.

Näin Volvolla on tehtaat kaikilla päämarkkina-alueillaan, ja pääjohtaja Håkan Samuelsson kutsui USA:ta ”Volvon kolmanneksi kotimarkkinaksi”. Vaikka osaa malleista laivataan jatkossakin valtamerten yli, valmistus pyritään keskittämään markkinoiden läheisyyteen.

Myös presidentti Trumpin tuontitullisuunnitelmien näkökulmasta sijainti USA:ssa on nyt arvokas.

Tehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna 2015, ja sen tuotantokapasiteetti on 150 000 autoa vuodessa. Se tuottaa aluksi pelkästään S60-mallia, jonka sarjatuotanto käynnistyy kahden kuukauden kuluttua yhdessä työvuorossa. Vuoden loppuun mennessä tehdas työllistää 1 500 ihmistä ja viiden vuoden kuluessa määrän on suunniteltu kasvavan lähes 4 000 työntekijään.

Näillä näkymin tuotannosta noin puolet jää USA:han, puolet menee vientiin.

Tuotantolaitoksen kyljessä on 300 hengen toimistorakennus. Rakennusten pinta-ala on lähes 21,4 hehtaaria, ja tontin koko on 650 hehtaaria.

Parin ensimmäisen vuoden ajan tehtaalla on tarkoitus valmistaa ainoastaan S60-mallia, mutta vuonna 2021 se saa seuraa XC90-mallin seuraajasta, joka on ensimmäinen seuraavan sukupolven SPA2-perusrakenteelle tehtävä auto.

Päätös XC90:stä tehtiin viime syksynä, mikä johti myös investoinnin kaksinkertaistumisen 1,1 miljardiin dollariin eli noin 950 miljoonaan euroon.

Itse tehdas on tuotantoprosessiltaan hyvin samankaltainen kuin Volvon muutkin tehtaat. Kiinan tehtaissa on hieman enemmän käsityötä kuin USA:ssa, Euroopassa puolestaan vähemmän.

Korihitsaamossa huhkivat ABB:n robotit. Kokoonpano taas on nykyaikaisissakin autotehtaissa pitkälti käsityötä.

Tehtaan sijoittuminen Etelä-Carolinaan ei ole sattumaa, sillä osavaltio on tukenut voimakkaasti autoteollisuuden sijoittumista alueelleen. Ensimmäisenä eurooppalaismerkkinä tehtaan avasi BMW vuonna 1994 Spartanburgiin.

Mercedes-Benzin pakettiautotehdas avautui vuonna 2007 Charlestonin lähelle, ja Daimler investoi sen laajennukseen uuden Sprinterin valmistusta varten 500 miljoonaa euroa.

Polttomoottoreita Volvo ei kuitenkaan ryhdy valmistamaan USA:ssa, sillä sähköistyminen etenee mallistossa niin nopeasti.

Tällä hetkellä osavaltion alueella kerrotaan olevan yli 400 autojen valmistukseen liittyvää yritystä. Autoteollisuus työllistää 66 000 ihmistä ja tuottaa osavaltiolle 27 miljardia dollaria. Esimerkiksi BMW:n tehtaan tuotannosta kaksi kolmasosaa menee vientiin. Etelä-Carolina on USA:n osavaltioiden suurin viejä, ja pääkohteena on Kiina.

Myös renkaiden valmistajana osavaltio on USA:n suurin, ja autotehtaat luonnollisesti vetävät ympärilleen liudan muitakin alihankkijoita. Volvo S60:n osista aluksi noin 43 prosenttia on paikallisesti valmistettu, mutta tavoitteena on 50–60 prosentin osuus.

Esimerkiksi polttomoottoreita Volvo ei kuitenkaan ryhdy valmistamaan USA:ssa, sillä sähköistyminen etenee mallistossa niin nopeasti. Akkuja sen sijaan tarvitaan. Omaa akkutehdasta Volvo ei rakenna, mutta alihankkijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Tehtaan ensimmäinen ja pitkään myös ainoa tuote on uusi S60-malli.

Aiemmin Volvon Amerikan-toiminnoista vastannut Lex Kerssemakers kertoo, että ehdokkaana tehtaan sijainnille oli aluksi myös Meksiko, mutta Håkan Samuelsson päätti nopeasti, että tehdas pitää olla USA:ssa, sillä asiakkaatkin ovat siellä. Samalla päätös on vahva viesti jälleenmyyjille, että Volvo haluaa olla aktiivisesti läsnä USA:n markkinoilla.

Etelä-Carolinan antamat taloudelliset tuet eivät kuitenkaan lopulta ratkaisseet paikan valintaa. Kerssemakersin mukaan moni muukin yhteensä paristakymmenestä ehdokkaana olleesta osavaltiosta lupasi vastaavat edut.

Tehtaan tuotteita nähdään Suomessa aikaisintaan ensi vuoden puolella, kun S60:n tuonti aloitetaan.

Kolmen loppusuoralle päässeen ehdokkaan joukosta lopullisen valinnan ratkaisi lähinnä viranomaisten asenne, joka sai Volvon tuntemaan itsensä tervetulleeksi.

Erityiskiitoksen sekä Samuelsson että Kerssemakers antavat osavaltion silloiselle kuvernöörille, nykyiselle USA:n YK-suurlähettiläälle Nikki Haleylle. Hän oli myös paikalla avajaisissa, samoin kuin Haleyn paikan perinyt ja jatkokaudelle tähtäävää, vaalikampanjaa käyvä nykyinen kuvernööri Henry McMaster. Hän luonnollisesti kiitteli vuolaasti Volvoa, joka tuo alueelle tuhansia uusia työpaikkoja.

Tehtaan tuotteita nähdään Suomessa aikaisintaan ensi vuoden puolella, kun S60:n tuonti aloitetaan.