Puolitoista vuotta sitten Volvo astui uuteen autoluokkaan S60-mallillaan. Se alkoi kalastella samoja asiakkaita, joille tarjotaan esimerkiksi sellaisia autoja kuin BMW 3, Audi A4 ja Mercedes Benz C. Samalla Volvo hätkähdytti uudella tyylillään. Virtaviivainen, lähes viistoperäinen mutta silti tavallinen neliovinen auto käänsi päät, missä tahansa sillä liikkuikin. Nyt ihmiset ovat jo tottuneet siihen, eikä se herätä samanlaista huomiota kuin markkinoille tullessaan. Mutta millaisesta autosta oikeastaan on kysymys? Perinteinen 60 000 kilometrin käyttötesti antaa siihen vastauksia.

Valitsimme 60 000 kilometrin käyttötestiin S60-malliston halvimman version, jonka uskoimme ostajien keskuudessa nousevan kaikkein suosituimmaksi. Nyt myös tiedämme, että puolitoista vuotta sitten tehty arvaus osui oikeaan. Testin alkaessa helmikuussa 2001 lähtöhinta oli käsivaihteisena 194 900 markkaa. Automaattivaihteisena autosta olisi saanut maksaa 13 500 markkaa enemmän, ja tehokkaampi 125 kW:n moottori olisi puolestaan lisännyt hintaa 15 000 markalla. Perusvarustetaso on kohtuullisen hyvä sisältäen muun muassa ABS-jarrut, sivuturvatyynyt ja turvaverhot.

Kuten odotettua, Volvo S60:llä taitettiin mieluusti pitkää matkaa. Kyseessähän on suurehko auto, joka mukavuutta lisäävine varusteineen soveltuu hyvin matka-ajoon. Kaupunkiajon osuus koko 60 000 kilometrin taipaleesta jäikin vain 21 prosenttiin. Loppu ajettiin maanteillä tai moottoriteillä. Ajopäiväkirjan lehdiltä löytyy yhteensä 18 kuljettajan arvioita ja kokemuksia. Käyttötesti eteni tavanomaista vauhtia. Testikilometrit täyttyivät reilussa 14 kuukaudessa.

Volvo S60:n etutilat ovat väljät, mutta takapenkillä on hieman ahtaampaa. Pieniksi ei takatiloja voi kuitenkaan moittia. Tavaratila riittää, mutta aukko voisi olla hieman suurempi. Autossa on hyvät valot, mutta jostain syystä polttimoiden kulutus on tavanomaista suurempi. Käyttötestiautossa ollut 103 kW:n moottori takaa kyllä riittävän suorituskyvyn, mutta ohitustilanteissa kiihtyvyys alakierroksilla voisi olla parempi. Polttoaineenkulutus on auton kokoluokassa keskitasoa suurempi.

Käyttötestiauton varustus oli erittäin runsas johtuen erityisesti lisävarusteista, joita autossa testin alkaessa oli 31 300 markan edestä. Volvon tarkoitus onkin, että autot räätälöidään jo tehtaalla kullekin ostajalle sopivaksi – niin paljon erilaisia mahdollisuuksia lisävarusteet ja niistä kootut varustepaketit tarjoavat. Käyttötestin perusteella voi lämpimästi suositella ainakin tasanopeussäädintä, automaattista ilmastointilaitetta sekä sport-istuimia.

Lopputarkastuksessa todettiin, että auto oli 60 000 kilometrin jälkeen käytännössä uuden veroinen. Pieneksi kauneusvirheeksi jäi matkan varrella rikkoutunut kytkin. Se tietenkin korjattiin takuuseen, mutta asiasta oli vaivaa ja auto oli remontin vuoksi pois käytöstä muutaman päivän. Volvo S60 ei ole halpa auto, mutta vastapainoksi se tarjoaa joukon hyviä ominaisuuksia, joita ei voi väheksyä.

(Tiivistelmä Pekka Aromaan ja Martti Merilinnan artikkelista TM 12/02, s. 24-33)