Yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela on päättänyt osallistua maailman vaativimpaan purjehduskilpailuun Vendée Globeen vuonna 2020 ja viedä suomalaista valtameripurjehdusta maailman kartalle. Tekniikan Maailma seuraa Yksinpurjehtijan matkassa -blogissa Huuselan valmistautumista maailmanympäripurjehdukselle. Blogin rss-syöte on osoitteessa https://tekniikanmaailma.fi/avainsana/yksinpurjehtija/feed/

”Vendée Globe -kilpailussa käytettävät IMOCA 60 -luokan purjeveneet ovat upeita, teknisesti kehittyneimpiä ja suorituskykyisimpiä yksinpurjehdusveneitä maailmassa.”

Tämänkertaisessa blogissa syvennymme valtameripurjehduksen kuninkuusluokan veneisiin ja Ari Huuselan ”ex. Aviva” -veneen matkaan Vendée Globen lähtöviivalle.

IMOCA 60 -luokka katsotaan syntyneeksi BOC Challenge -purjehduskilpailun myötä, kun vuonna 1986 purjehdittuun kilpailuun osallistui viisi tarkalleen saman pituista 18-metristä (60 jalkaa) venettä.

Huomattavan leveät ja pitkät yksirunkoiset yksinpurjehdusta silmällä pitäen kehitetyt veneet oli suunniteltu mahdollisimman kestäviksi ja nopeiksi.

Varsinainen IMOCA 60 -luokka syntyi vuonna 1991 perustetun International Monohull Open Classes Association -luokkaliiton myötä. Se määrittelee raamit veneiden suunnittelulle.

Pituuden lisäksi IMOCA 60 -veneiden täytyy noudattaa muutamia tarkasti määriteltyjä vaatimuksia, mutta pääosin suunnittelijoilla ja kilpailijoilla on vapaat kädet innovaatiolle.

Ex. Aviva -vene Artemis Transat -kilpailussa vuonna 2008 (Silverport Pictures / Alamy Stock Photo)

Huusela osti heinäkuussa kaksi kertaa maailmanympäripurjehduksessa aiemminkin käytetyn IMOCA 60-veneen.

Brittiläinen naispurjehtija Dee Caffari sijoittui Owen Clarke Designin suunnittelemalla veneellä kuudenneksi vuoden 2008 Vendée Globe -kilpailussa. Aikaa suoritukseen kului 99 vuorokautta.

Vaikka IMOCA 60 -veneet ovat kehittyneet melko paljon kymmenessä vuodessa, uskoo Huusela ”ex. Avivan” olevan edelleen kilpailukykyinen – onhan mies asettanut tavoitteekseen ylittää maaliviivan yhdeksässäkymmenessä vuorokaudessa.

”Uusien veneiden suorituskyky toki on suurempi, mutta ne vaativat myös kipparilta huomattavasti enemmän”, Huusela toteaa.

Ranskalaisen tehtaan pihaan telakoitu vene odottaa parhaillaan siirtolupaa Englantiin. Huusela toivoo siirron onnistuvan marraskuun aikana, jotta veneen huoltotyöt ja valmistelu tulevia koitoksia varten päästään aloittamaan aikataulussa.

”Vene on ollut kuusi vuotta purjehtimatta. Kun käynnistimme sen tietokoneet, Dee Caffarin perhealbumi pyöri edelleen näytönsäästäjänä.”

Ex. Avivan takaosaan on tehty muutoksia vuodesta 2008. Veneessä on nyt pinnaohjaus ja vinssien määrää on vähennetty viiteen. (Kuva: Ericnorth.co.uk)

Ex. Avivan teknisiä tietoja:

Suunnittelija: Owen Clarke Design Group

Valmistunut: joulukuu 2007

Vesilinjan pituus: 18,26 m

Kokonaispituus: 20,1 m

Mallileveys: 5,8 m

Syväys: 4,5 m

Maston korkeus: 27 m

Paino: 8000 kg

Purjepinta-ala: 580 m²

Edessä on massiivinen huolto. Suurin yksittäinen toimenpide on maston tukivanttien uusiminen. Huuselan on päätettävä, haluaako hän käyttää maston tuennassa moderneissa kilpaveneissä käytettävää kuitukaapelia vai hiilikuituvanttia.

”Perinteisten vaijerien sijaan käytettävän kuitukaapelin käyttöikä on vain pari vuotta tai noin 30 000 mailia – eli yhden maailmanympärimatkan verran. Hintaa kuitenkin on 80 000 euroa. Hiilikuituvantti maksaa enemmän (noin 110 000 euroa), mutta se kestää käytännössä koko veneen eliniän.”

Imoca 60 -veneen rakentaminen vaatii 32 000 miestyötuntia. Veneen saattaminen Les Sables-d’Olonnen lähtöviivalle vaatii vielä toiset 20 000.

Veneen huollosta ja varustelusta vastaa Englannin Gosportin kaupungissa sijaitseva Lighthouse Yacht Service. Sen perustaja Joff Brown on ollut ex. Aviva-veneen kanssa tekemisissä sen ensimmäisestä suunnittelukokouksesta lähtien.

”Joff Brown on arvokas voimavara. Hän tuntee veneen läpikotaisin ja osaa tehdä veneestä teknisesti äärimmäisen luotettavan”, toteaa Huusela.

”Keskimäärin vain noin puolet Vendée Globen veneistä saapuu maaliin, mutta Brownin valmistelevat veneet ovat saavuttaneet maaliviivan aina. ’Track recordi’ on siis todella hyvä.”

Halpaa veneen valmistelu maailman vaativimpaan purjehduskilpailuun ei ole. Huuselan kokonaisbudjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa. Tästä noin puolet uppoaa veneeseen ja sen varusteluun.

Seuraavien kuukausien aikana veneen parissa työskentelevien 3–4 henkilön palkkiot tulevat maksamaan noin 80 000 euroa.

Suomeen Ex. Avivan on määrä saapua kesän kynnyksellä.

Kilpailua varten rakennetaan aina myös täysin uusia veneitä, joiden valmistuskustannukset nousevat useisiin miljooniin euroihin.

IMOCA 60 -veneen rakentaminen vaatii 32 000 miestyötuntia. Veneen saattaminen Les Sables-d’Olonnen lähtöviivalle vaatii vielä toiset 20 000.

”Uusia kantosiivillä varustettuja foilaavia veneitä osallistuu seuraavaan kilpailuun 5–6 kappaletta. Niiden ohjaaminen ja hallinta vaativat kuitenkin paljon töitä.”

Veneiden suunnittelijat joutuvat tasapainottelemaan suorituskyvyn ja kestävyyden kanssa. Voittajaveneen täytyy olla hyvin nopea, mutta sen täytyy myös pysyä ehjänä maaliviivalle asti. Modernit veneet voivat saavuttaa jopa yli kolmenkymmenen solmun nopeuden.

Veneessä vietetään kolme kuukautta, joten kilpailijoiden täytyy tehdä päätöksiä myös mukavuuden ja suorituskyvyn välillä. Ylimääräiset mukavuudet lisäävät veneen painoa ja hidastavat purjehdusta.

Kymmenen vuoden takainen laskelma IMOCA 60 -veneen valmistuskustannuksista.

Ennen kilpailun alkua keskustelu painottuu veneiden suorituskykyyn. Kilpailun jälkeen kipparit keskustelevat keskenään kuitenkin siitä, mikä matkan aikana hajosi ja mistä virheistä ne aiheutuivat.

Huusela ottaa esimerkin vuoden 2016 kilpailusta. Hollantilaisella miljonääri Pieter Heeremanilla oli käytössään rajaton budjetti, mutta hän sijoittui kilpailussa lopulta toiseksi viimeiseksi.

”Hän sanoi kilpailun jälkeen, että hänellä oli täysin väärä vene hommaan.”

Kilpailuun osallistuu aina myös kourallinen kippareita, joiden ainoa tavoite on purjehtia maailman ympäri kaikkein nopeiten. Kilpailu kärjessä on äärimmäisen kovaa ja voittajat purjehtivat äärimmäisen pienellä marginaalilla.

”Tällaisten kippareiden veneet ovat myös kaikkein alttiimpia rikkoontumisille. Heillä toki on usein myös rajaton budjetti, joten keskeytys tarkoittaa vain sitä, että he palaavat yrittämään uudelleen neljän vuoden kuluttua.”

Huuselalle kyseessä on ”kerran elämässä”-mahdollisuus. Hän lähtee purjehtimaan lujaa, mutta järkevästi. Kaiken mennessä hyvin voi Huusela omien sanojensa mukaan sijoittua kärkikymmenikköön.

Ennen Vendée Globe 2020 -kilpailua Huuselan tarkoituksena on purjehtia veneellään kolme kertaa Atlantin yli. Ensimmäisenä vuorossa on vuoden 2018 marraskuussa starttaava legendaarinen 3000:n merimailin (5,500 km) Route du Rhum.


Lue aiemmat blogimerkinnät:

Ari Huusela aikoo tehdä jotain, johon vain sata ihmistä on pystynyt