Suomi pohtii, mennäkö mukaan eurooppalaiseen suurhankkeeseen, jossa kehitetään entistä nopeampaa supertietokonetta. EuroHPC-aloite tähtää järjestelmään, joka tekisi sekunnissa miljardi miljardia laskutoimitusta. Tämä nostaisi tehon maailman parhaiden superkoneiden joukkoon.

Uuden järjestelmän ykkösvaihe otettaisiin käyttöön 2021. Ensimmäinen vaihe maksaa noin miljardi euroa ja sitä seuraava, 2023 ajoittuva vaihe vielä lisää. Rahoitus kerätään EU-mailta.

”Kakkosvaiheen rahoitustarve on luultavasti vielä huomattavasti suurempi kuin ykkösvaiheen”, sanoo opetusneuvos Petteri Kauppinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Uusi järjestelmä suorittaisi sekunnissa miljardi miljardia laskutoimitusta.

”Nykyisen supertietotekniikan käyttö laajeni, kun ministeriö päätti, että kaikki Suomen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset saavat käyttää kansallisen tietotekniikan keskuksen CSC:n palveluja ilmaiseksi.”

Supertietokoneiden käyttökohteita ovat muun muassa liikennesuunnittelu ja autojen datamäärien käsittely, lääketutkimus ja diagnoosit, ilmastomallien laadinta, turvallisuusuhkien analysointi ja torjunta sekä uusien energiaratkaisujen, kuten fuusiovoiman mallinnus.

CSC:n Tutkimuksen palveluiden johtaja Pekka Lehtovuori kertoo, että koko CSC:n tuottama tutkimusympäristö uudistetaan datanhallinnan ja laskennan 35 miljoonan euron kehitysinvestoinneilla.

”Samalla kiinnitetään huomiota tekoälytutkimuksen ja arkaluontoisten tutkimusaineistojen käsittelyn vaatimuksiin. Nykyinen Sisu-supertietokone poistetaan käytöstä 2019 aikana, ja uutta ympäristöä otetaan käyttöön jo aiemmin. Eurooppalaiset infrastruktuurihankkeet täydentävät kansallista tarjontaa.”

Suomi on lisäksi mukana eurooppalaisessa suurteholaskennan PRACE-hankkeessa, jonka avulla suomalaiset tutkijat pääsevät käyttämään tehokkainta eurooppalaista laskentakapasiteettia. Tähän mennessä noin 10 suomalaista tutkimusryhmää on saanut käyttöönsä PRACE-koneiden laskenta-aikaa.